Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Vuonna 1973 Hämäläisen kylässä Savitaipaleella kokoontui 14 henkeä, jotka vanhojen ihmisten asioita mietittyään perustivat tämän yhdistyksen, jossa nykyään on jo puolensataa jäsentä.
Suurella joukolla synttäreitä juhlittiinkin sunnuntaina 16. huhtikuuta Europaeuksen koulun auditoriossa.
Juhlaa juonsi lupsakkaan tapaansa Ari Lindqvist, ja komeasti se alkoikin Heikki Hytin (haitari) ja Paavo Kallion (tuuba) kajauttaessa ilmoille Muistoja Pohjolasta.
Yhdistyksen puheenjohtaja Harri Näkki mainitsi tervehdyssanoissaan hyvän mielen ja vapaaehtoistyön tärkeydestä, ”onhan se helppoa, kun joukossa lahjakkuus tiivistyy”.
Tervehdykset ja onnittelut toi mainiossa puheessaan kunnanjohtaja Johanna Mäkelä. Hän kertoi liittyneensä eläkeläisiin heti kuntaan tultuaan, toivoi sujuvaa arkea kaikille ja antoi hiukan toivoa myös Suvannon konkurssipesä-asiassa. Karjalan piirin tervehdyksen toi Pekka Haimila, joka kertoi Savitaipaleen yhdistyksen olevan kolmanneksi suurin piirissä. Jäseniä meillä on 540 joista uusia 5, kun koko piirissä uusia on yhteensä 6! Eli jäsenvärväys toimii mainiosti täällä.
Savitaipaleen mieslaulajat viettävät myös juhlavuotta. 60 on pitkä ikä kuorolle, ja Kaarina Lindqvistin johtamana Finlandia sykähdytti sydämiä. Kuoronjohtaja säesti seuraavaa kaunista laulua, ”Katson tätä maata” ja Heikki Hytti haitaroi vauhtia ”Savitaipaleen ukkoihin”. Mukava on meidän näiden näytteiden perusteella juhlakonserttia odotella!
Juhlapuheen piti Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen. Kertoi vaimonsa kanssa tulleensa jo hyvissä ajoin verestelemään vanhoja muistoja paikkakunnalle. Puheessa oli todella paljon asiaa, paljon numeroita ja prosentteja, mutta ihmetystä herättää suomalaisten ”suht terveet hopeavuodet”, ja silti Brysseliä myöten hämmästellään maamme eläkeläisköyhyyttä.
Ikäsyrjintääkin esiintyy varsinkin digitalisoitumisen myötä, 75 prosenttia eläke-ikäisistä ei ole koskaan käyttänyt nettiä, ja kaikki asiat alkavat koneisiin siirtyä. Puheessa muisteltiin myös energiakriisiä, jolloin yksilönvastuuta oli nykyistä enemmän. saa nähdä, miten asiat hoituvat nykyisen nuoren hallituksen aikana, elämänkokemus kun puuttuu täysin.
Terttu Kultanen muisteli mukavasti menneitä vuosia ja tapahtumia .
”Kaksi kukkaa” lausui runoja: Hellevi Asikainen lausui Eeva Jokipellon ”Eläkkeelle”-runon, jossa kirjoittaja totesi muuttuneensa omenaksi, kuori kuivahtanut, malto viel makea, ja sisältä… Korkealta aikoi maahan kopsahtaa – mikä mainio valinta tähän juhlaan.
Toinen kukkanen Ritva Kontunen lausui Raili Malmbergin ”ylistyslaulun elämälle” – olen saanut olla ihminen! Upea tämäkin.
Viimeinen ohjelmanumero oli ansiomerkkien jako. Pitkä olikin rivi, joiden rintaan merkin laittoivat Raimo Ikonen ja Pekka Haimila, Raija Tapanaisen kulkiessa kukkatyttönä palkitsemassa hänkin. Hieno juhla päätettiin laulamalla yhdessä ”Karjalan kunnailla”.