Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Ikkunasta katsoen ihanan kaunis aurinkoinen kevätpäivä sai meidät retkitunnelmiin, ja niinpä kassiin pakattiin makkaranpaisto- ja retkikahvitarvikkeet, ja kun suunnitelma lähilaavulta muuttuikin Taipalsaaren Sarviniemen suuntaan, otettiin vielä varalta tervaksia tulentekoa varten.
Kiikarit ja kamerat oli tietenkin mukana, olihan tarkoitus tutkistella matkan varrelta peltojen keväistä tarjontaa. No, sitäpä ei ollut juuri ollenkaan, jokunen töyhtöhyyppä, muutama rastas, kiuruja ja kauriita toki. Varikset muistuttivat raakkumalla, että kyllä tässä lintuja ollaan mekin.
Sarviniemi oli hyvin hiljainen. Jäät olivat vielä sileänä kantena vetten päällä, ei rantautuneina röykkiöinä missään. Lintuja ei juuri näkynyt, muutama lokki, etäällä mahdollisesti kalasääski seurasi sulan reunaa sinivalkoisen maiseman keskellä. Ei laulanut peippo, ei tirskunut tiainen…
Ihan niemenkärkeen asti pääsee nykyään vaikka pyörätuolilla, komea soraistettu polku muuttuu lopulta kaiteelliseksi käytäväksi, jonka päässä katselulava penkkeineen.
Tuuli oli järisyttävän kylmä. Jäällä ei näkynyt edes variksia, keväisestä lämmöstä ei tietoakaan, joten nuotion ääreen kahville tuli kiire. Kaikki upeasti rakennetut lepopaikat rannalla on rakennettu niin, että näköala järvelle on esteetön. Aurinko ei paista makkaranpaistajille kuin aikaisin aamulla.
Tällä kertaa se harmitti, mutta kesähelteellä lienee hyvinkin oikea ratkaisu. Vaikka rannalla on yöpymiskielto, niin evästelyhetket on todella hyvin huomioitu. Vankat grillit, halstarit ja ritilät, on haravaa ja harjaa, puuvajassa kuivaa puuta, istuinpölkkkyjä penkkien ja pöytien lisäksi riittämiin… .ja portaan alta puikahti kahvihetken iloksi pieni peukaloinen!
Rannassa kasvaa ylettömän iso leppä, runko alkaa olla kärsineen näköinen, mutta oksissa vielä norkot pöllyävä. Vieläkö se jaksaa keväiset myrskytuulet vastustaa, kun hyvässä kasvuvaudissa ollut nuori mäntykin on mennyt tuulessa nurin!
Seuraavalla linturetkellä Sarviniemeen tuskin enää tarvitsee näin lämmintä talvivarustusta toivottelee vieläkin viluinen Mäntyperän eukko.
