Lemin kunta on lopettamassa rahallisen ja toiminnallisen tuen nuorten itsensä järjestämältä LMF-tapahtumalle. Kunnan hyvinvointikoordinaattori Kati Ahonen on ilmoittanut asiasta järjestävän tahon Länsi-Saimaan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Merja Kuukalle.
Merja Kuukan saamassa sähköpostiviestissä Kati Ahonen ilmoittaa, että kunta/kunnan nuorisotoimi ei ole mukana suunnittelemassa tai toteuttamassa kesän 2026 LMF-tapahtumaa, eikä myöskään rahallisesti avusta sitä. Ahonen perustelee sitä sillä, että ”tapahtumaan käytetty raha, kävijämäärä sekä kohderyhmä eivät kohtaa ja näin tue tapahtuman järjestämistä”.
Ahonen kirjoittaa ymmärtävänsä, että tapahtumaa tekemällä on haluttu opettaa nuorille tapahtumien järjestämistä, mutta arvostelee muun muassa tapahtuman mainontaa huonommaksi kuin resurssit edellyttäisivät. ”Näin ollen Tommin (nuorisotyöntekijä Tommi Haiko) työtehtäviin ei enää kuulu osallistua LMF-palavereihin”, hän ilmoittaa.
– Tuo tarkoittaa sitä, että näillä näkymin ei tapahtumalla ole jatkoa, jos Tommi ei saa olla mukana. Uusi nuorten ryhmä oli innolla lähdössä suunnittelemaan seuraavaa LMF:ää, ja minullakin oli jo rahoitushakemuksia tulilla, Merja Kuukka kertoo.
Hän sanoo, että kunnan 500 euron tuen menetys ei niin harmita, mutta nuorisotyöntekijää koskeva kielto kyllä. Hän laskee, että nuorisotyöntekijän työpanos on ehkä kolme työpäivää vuodessa, joka koostuu palavereista kaksi kertaa viikossa; omaksi työpanoksekseen Kuukka laskee noin kolme viikkoa vuoden mittaan.
– Teen muun muassa suurimmat rahoitushakemukset. Nuoretkin pääsevät niitä tekemään ja lomakkeita täyttämään, ja hankkimaan sponsoreita, hän kertoo.
Kuukan mukaan tapahtuman tekeminen ja.valmiiksi saaminen on myös omiaan kohottamaan mukana olevien nuorten itsetuntoa ja lisännyt rohkeutta. Toiset tarvitsevat rohkaisua enemmän kuin toiset.
– Tommi on pyytää mukaan sellaisia nuoria, jotka tällaista toimintaa tarvitsevat, hän kiittää.
Lautakunta ei ole
asiaa käsitellyt
Lemin Kirjava lähetti sähköpostilla asian tiimoilta joukon kysymyksiä Kati Ahoselle, kunnanjohtaja Arto Ylöselle ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Arto Penttilälle:
– Kuka/ketkä/mikä toimielin teki päätöksen?
– Kuinka paljon nuoriso-ohjaajan työaikaa tapahtuma on vienyt?
– Miten kohderyhmä on määritelty koko perheen tapahtumalle? Kuinka paljon yleisöä pitäisi olla?
– Kuinka ammattimaista ja tasokasta materiaalia pitäisi yläkouluikäisten tuottaa, että se täyttäisi kriteerit?
– Mikä viesti Lemin nuorille näin välitetään?
Arto Penttilä vastasi ensimmäisenä kertoen, että asia ei ole hänelle tuttu, eikä hän ehdi tällä viikolla etsiä tietoja.
– Tuossa on sellaisia kysymyksiä, joihin toivon viranhaltijoiden vastaavan. Heiltä joutuisin itsekin kysymään vastauksia, Penttilä kirjoittaa.
”Ei lopullista
päätöstä”
Kunnanjohtaja Arto Ylönen kertoi puhelimessa, että Kati Ahonen vastaa sähköpostiin. Ylösen käsityksen mukaan tapahtuma ei ole tavoittanut riittävissä määrin kohdeyleisöään nuoria. Hän kertoo pohtineensa asiaa yhdessä Kati Ahosen kanssa, mutta korostaa, että asiasta ei ole olemassa lopullista päätöstä.
”Kahdella ohjaajalla
6–7 nuorta”
Hyvinvointikoordinaattori Kati Ahonen vastasi sähköpostilla:
Kuka/ketkä/mikä toimielin teki päätöksen?
– Ymmärrän hyvin, että tämä on nostanut tunteita ja ehkä vähän väärinymmärrystäkin. Kyse on toimialan normaalia työsuunnittelusta ja nuorisotoimen työntekijäresurssien ohjaamisesta, mutta LMF:n järjestämistä ei ole kuitenkaan millään tavoin kielletty.
Kuinka paljon nuoriso-ohjaajan työaikaa tapahtuma on vienyt?
– Toiminnansuunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon, miten kunnan vähäinen henkilöresurssi käytetään, että se on mahdollisimman laajasti kohderyhmän käytettävissä. Tämä ei tarkoita, että työntekijän osallistuminen LMF:n suunnitteluun olisi ollut huono asia, mutta LMF-tapahtuman järjestelyissä on ollut 6–7 aktiivinuorta, joita kaksi aikuista on ollut ohjaamassa. Verrataan vaikka siihen, että nuortentila Lämppärillä käy 20–30 nuorta illassa ja aina siellä ei ole kahta ohjaajaa.
Kuinka ammattimaista ja tasokasta materiaalia pitäisi yläkouluikäisten tuottaa, että se täyttäisi kriteerit?
– Uskon, että yläkouluikäiset pystyvät tuottamaan varmasti laadukkaampaa materiaalia [kuin on ollut esillä]. Heillä on tietotekniset taidot halussa jo hyvin pienestä ja parempi osaaminen moniin graafisen suunnittelun verkkotyökaluihin kuin monella aikuisella. Tapahtumajärjestämisen opettamiseen kuuluu kuitenkin myös markkinointi ja viestintä ja mainosmateriaalin tuottaminen.
Miten kohderyhmä on määritelty koko perheen tapahtumalle? Kuinka paljon yleisöä pitäisi olla?
– Olemme pohtineet tapahtumaa niin järjestäjien kuin myös esiintyjien näkökulmasta. Paikkana urheilukenttä ei ole optimaalinen musiikkitapahtuman järjestämiselle. Vaikka siellä olisikin ollut 400 henkeä paikalla, urheilukenttä oli hyvin tyhjän näköinen ja se on se näky, mikä näkyy esiintyjälle. Järjestäjän näkökulmasta katsottuna, suppeampi alue tukisi järjestelyitä ja saisi pienenkin osallistujamäärän näyttämään suuremmalta. Sillä on varmasti myös tunnelmaa kohottava vaikutus.
– Toinen kehittämisajatus on se, että olisiko tapahtuman ajankohtaa mietittävä niin, että se olisi koulujen loma-ajalla, eikä elokuussa, kun valitettavasti kylä alkaa hiljentyä.
– Saman sisältöistä palautetta on tullut niiltä, jotka ovat olleet paikalla.
– LMF on ollut ilmaistapahtuma, joka on tuotettu avustusten, sponsoreiden ja apurahojen turvin. Kulttuuritapahtumiin apurahojen saaminen on tänä päivänä aina vain vaikeampaa ja sponsoritkin miettivät tarkkaan mitä kannattaa tukea ja mitä ei.
– Kunnan antama avustus ei pelasta tapahtuman taloutta tai että sillä saataisiin laadukkaita esiintyjiä paikalle. Sivistyslautakunta on taho, joka myöntää vuosittain avustuksia oman harkintansa mukaan. Jos tapahtumaa halutaan järjestää, on vahvassa mietinnässä se, voiko se olla enää ilmaistapahtuma. Vertaan tässä nyt myös LMF: ää Hakamäki Piknikkiin, joka kerää valtavan kävijämäärän ja on maksullinen tapahtuma.
– Nuoret järjestävät tapahtumaa, niin oletus on, että se tavoittaisi myös nuoria, vaikka onkin perhetapahtuma. Totta on, että yleisömäärät ovat vaihdelleet milloin mistäkin syystä ja esimerkiksi säiden suhteen on ollut huonoa tuuria.
Se ei poista kuitenkaan sitä tosiasiaa, että yleisömäärässä oli valitettavan vähän nuorisoa.
– Tällä hetkellä nuoret ovat järjestämässä kunnan nuorisotoimen kanssa Halloween-tapahtumaa. He osallistuvat jatkuvasti nuortentila Lämppärin tapahtumiin ja toiminnansuunnitteluun. Kun hyvä idea syntyy, lähdetään sitä jalostamaan ja pohtimaan, voidaanko se toteuttaa. Nuoret ovat jatkuvasti mukana suunnittelemassa nuorisotoimen heille mahdollistamaa toimintaa.
Mikä viesti Lemin nuorille näin välitetään?
– Viesti nuorille on se, että tämä ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Tämän päivän teemana on olla rohkea ja uskaltaa ajatella asioita uudella tavalla. LMF- tapahtuman suhteenkin voidaan ottaa askel eteenpäin ja miettiä miten kehittyä.
Kaikki se miten on ennen tehty, ei välttämättä toimi enää tänä päivänä, mutta ei myöskään ole väärin. Voihan tapahtuman tilalle tulla jotain muuta koko perheen tapahtumaa, jossa nuoret ovat vahvasti mukana. Mahdollisuuksiahan on vaikka kuinka paljon.
”Itse prosessi
nuorille tärkein”
LMF- tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2017 lähtien. Sen yleisömäärä on vuositttain vaihdelliut muun muassa säiden takia.Tapahtuma pidettiin myös koronakesinä. Nyt elokuussa kävijöitä oli noin 400. LMF on tuonut ilmaistapahtumaan sekä maankuuluja esiintyjiä että sellaisesksi pyrkiviä. Samalla se om tehnyt yhteistyötä eri järjestöjen kanssa.
Merja Kuukka kertoo, että tapahtuman budjetti on ollut keskimäärin 8.000–9000 euroa.
– Kustannukset koostuvat pääasiasssa äänentoistosta, artistien palkkioista, erilaisista lupamaksuista, talkoolaisten ja artistien sapuskoista ja muusta sellaisesta, hän luettelee.
Hän myöntää, että mainonnassa on ollut puutteita, sillä sen merkitystä he eivät ymmärrä eikä heitä voi sitä syyttää.
– Heistä parasta on koko prosessi, mutta eivät he toki ole valmiita tapahtumatuottajia sen jälkeenkään, Kuukka sanoo.