Toimittaja ja kirjailija Matti Rönkä vieraili keskiviikkona Lemillä kertomassa urastaan ja siitä, miten oma elämä on samalla ollut taustatyötä hänen romaaneilleen. Ensi viikolla ilmestyvä lastenkirja kertoo kuitenkin rusakon ja kanin ystävyydestä,
Matti Röngän toi Lemille Lukukeskuksen kirjailijakiertue. Lemi oli hänen ainoa kohteensa kiertueella, ja käynti oli hänelle ensimmäinen Lemillä. Mutta ihan vieras ei Lemi Röngälle ennastaan ollut, siitä olivat huolen pitäneet hänen työkaverinsa Yleisradiossa: Uutisankkuri Arvi Lindin mukaan lemiläiset puhuvat asiansa pitkän kaavan mukaan kierrellen ja kaarellen. Tätä puhetapaa todisti myös lemiläissyntyinen TV-ohjaaja Antero Kuronen, joka alkuperäiseltä ammatiltaan oli voimalaitosinsinööri.
Lyhyestikin Kuronen osasi asian sanoa. Ainakin silloin, kun häneltä kysyttiin kokemuksia Cannes’n elokuvafestivaaleilta:
– Hotellin sähköyyöt oli tehty päin persettä, Rönkä kertoi Kurosen kommentoineen.
Outokummulla
vahva vaikutus
Matti Rönkä kertoi taustastaan: maalaistaloissa syntyneistä savolaisvanhemmistaan, linja-autonkuljettaja-isästään ja tarkkailuassistentti/postinhoitaja-äidistään, jotka rakensivat rintamamiestalon Outokumpuun. Matti Röngän syntyessä vuonna 1959 kuului Outokumpu Kuopion lääniin, vaikka nyt onkin Pohjois-Karjalaa. Rönkä itse kuvailee identiteettiään savolaiseksi ja maalaiseksi.
Outokumpu on iso kaivostaajama keskellä maaseutua, mikä jakoi asukkaita kahteen suuntaan. Yksityisessä oppikoulussa syötiin lakkautetun lottajärjestön lahjoittamilta hakaristilautasilta, jotka sitten vasemmalle kallistunut äidinkielenopettaja-apulaisrehtori murskasi.
– Kun paikkakunnalla oli satoja insinöörejä ja heillä maisterivaimot, koulussa oli hyvät opettajat, Rönkä kertoi opinahjostaan, jonka hän jättii viiden ällän ylioppilaana. Ne ällät veivät hänet valtiiotieteitä opiskelemaan Helsinkiin, missä myöhemmin avautui paikka myös Helsingin Sanomien toimittajakouluun.
Omasta elämästä
ainekset kirjoihin
Toimittajan ammatti oli Matti Röngän valinta, ja sellainen hänestä tuli. Kirjailijaksi hän ei suunnitellut ryhtyvänsä. Mutta lapsuus ja teini-ikä alkiolais-tapakristillisessä kodissa Outokummun rintamamiestalossa, ympärillä sodan kokeneita miehiä ja sodan jälkeistä optimismia, kerrytti tiedostamatta aineistoa romaaneihin. Kokemuksia ja näkökulmia hän sai myös luokkaretkeltä Leningradiin, toimittajakoulun aikainen oma matka Neuvostoliittoon, lapsen adoptioprosessi pietarilaisesta lastenkodista – niitä samoin kuin kuulemiaan tarinoita ja kohtaamiaan ihmisiä hän saattoi sitten myöhemmin hyodyntää kaunokirjallisuudessa.
Kirjailija hänestä tuli siinä vaiheessa, kun Yleisradio myönsi hänelle kouluttautumisloman. Rönkä matkusti Yhdysvaltoihin tarkoituksenaan tehdä dokumenttielokuva toisen polven siirtolaisesta Bill Kotilasta. Toisaalta hän oli tutustunut suomalaisten punaupseerien tarinaan. Niitä kohtaloita yhdistämällä ei syntynyt elokuvaa, vaan kirja Tappajan näköinen mies. Sen sankari Viktor Kärppä on neuvostoupseeri, inkeriläinen Suomen kaksoiskansalainen, rakennusurakoitsija, jonka kohtaloita lukijat ovat saaneet seurata jo kahdeksan romaanin verran.
– Kyllähän nykyinen maailmanpolitiikan tilanne tuntuu Viktor Kärpän kannalta erikoiselta. Hänen sotilaskoulukavereitaan taistelee sekä Venäjän ettö Ukrainan joukoissa, Matti Rönkä pohti sankarinsa kohtaloa.
Siltä pohjalta hän on jo käynytkin tutustumassa muun muassa Venäjän rajaan Viron Narvassa. Suomen ja Venäjän rajan Raja auki -mielenosoituksiin hän ei usko Viktorin ottaneen osaa, sillä entisen neuvostoupseerin on syytä pitää matalaa profiilia.
Kärppä ja Korhonen
kuin Pentti ja Pupu
Pikkurikollinen Viktor Kärpän paras kaveri on holtiton poliisi Korhonen. Ensi viikolla ilmestyy Matti Röngän ensimmäinen lastenkirja Käpälämäen kaverukset. Siinä epäsuhtainen kaveruspari ovat yksinäinen, monessa taitava Pentti Rusakko, joka ystävystyy aina iloiseen Kani Pupuun.
– Vasta jälkeenpäin tajusin, että Pentti ja Kani ovat kuin Kärppä ja Korhonen, Rönkä kertoi.
Lastenkirjan on kuvittanut Matti Pikkujämsä. Kirja on tarkoitettu 6–9-vuotiaille.Käpälämäen tapahtumiin palattaneen myös myöhemmissä kirjoissa, Rönkä arveli.
Matti Rönkä on kirjoittanut myös romaanit Eino, Yyteet, Surutalo ja Onnen kaukoranta. Muitisairaus, tietokonefirman saneeraukset, pesänselvitys ja maaseudun nuorten miesten tanssiorkesterin edesottamukset ovat niiden teemoina.
– Olen luonut fiktiivisen savolaispaikkakunnan Haapakosken. Sinne voin kirjojen tapahtumia sijoittaa, Rönkä totesi.
