Siirry suoraan sisältöön

Naivistista väri-iloa marraskuun harmauteen

Harmaa marraskuu väistyy, kun astuu Lemin kirjastoon. Lappeenrantalainen Laila M. R. Hietamies, 71, ripusti maanantaina sinne näyttelynsä Hyvän tuulen kuvia.

Sisko Outi Heinonen (vas.) pystytti näyttelyn yhdessä Laila Hietamiehen kanssa. Kuvan työ on nimeltään ”Tuuli hiuksissani”.

Hyvän tuulen pastellivärisissä akryylimaalauksissa naiset ja miehet hymyilevät, pikkulinnut laskeutuvat heidän päälleen turkoositaivaalta. Naivistiset kuvat ovat täynnä iloa.

Lemin näyttelyn työt ovat tuoreita, signeerattu tänä vuonna 2025.

Kevään ja kesän runsaasta tuotannosta riitti hyvin aineksia kirjaston näyttelyyn.

– Viime keväänä aloitin niitä tekemään, piti lopettaa, kun eivät mahdu enää minnekään, taiteilija kertoo.

Tauluja syntyi yksi viikossa, joskin vaihtelevaan tahtiin:

– Otan joskus tussin tai pensselin käteen ja piirrän tai maalaan mitä sattuu syntymään. Niistä teen usein isompia versioita kankaalle, Laila M. R. Hietamies selvittää prosessiaan.

Sen aikana työ muuttaa muotoaan useaankin kertaan. Joskus mukana prosessissa on hänen sisarensa Outi Heinonen, joka arvioi ja tekee ehdotuksia – toppuutteleekin.

– Joskus jonkun pitäisikin sanoa, että jätä kesken, älä enää muuta, Hietamies myöntää.

Outi Heinonen ripusti, Laila Hietamies etsi tauluille niiden oikeat nimet tekstaamistaan kylteistä.

Lemillä syntyneet sisarukset ovat tehneet taidetta yhdessä pienestä asti.

– Aina lapsena toivoimme papereita ja väriliituja, kun joku lähti käymään kaupungissa asioilla, Heinonen kertoo.

Kotona myös arvostettiin tyttöjen aikaansaannoksia: valmiit kuvat sai ripustaa kamarin seinälle näyttelyksi välittämättä tapettiin syntyvistä nastanrei’istä.

Laila Hietamies muistaa lapsuudestaan sen, kuinka hän yritti keksiä värin, jota ei vielä ollut olemassa, kuinka hän mietti, millainen se olisi.

24-vuotiaana hän aloitti somistajan opinnot oppisopimuksella ja teki sitten kymmenen vuotta somistajan töitä Etelä-Karjalan Osuuskaupan mainososastolla. Kuva- ja näyttämötaiteita hän opiskeli Joutsenon Opistossa.

Hietamiehen tauluja oli ensimmäisen kerran esillä Taideyhdistyksen kesänäyttelyssä 1980-luvun alussa. Ensimmäinen oma näyttely oli vuonna 1992 Lappeenrannan pääkirjastossa.

Maalaaminen jäi kuitenkin pitkäksi aikaa, kun elämä toi muuta eteen. Vasta vuonna 2019 hän piti seuraavan näyttelyn, Lemin Vanhassa pappilassa. Ja sitten kaksi näyttelyä Mai-Art Galleriassa, vuonna 2023 ja tämän vuoden keväällä.

– 80-ja -90-luvuilla maalasin öljyväreillä ulkona luonnossa, myös kotitaloni pihalla Uimilla, hän kertoo.

Lainaussalin kolme teosta ovat nimiltääm ”Korvakoru kadoksissa” (vas.), ”Pariskunta ja sielunlinnut” ja ”Nainen ja sielunlintu kuutamolla”.

Nyt aiheina ovat ihmiset, tyyli naivistinen eikä värejä säästellä.

– Töissäni on paljon naivismia, ripaus surrealismia, mutta ennenkaikkea ihan itseni näköistä kolorismia ja paljon mielikuvitusta, Hietamies muotoilee itse.

Hietamies on myös runoilija, joka on julkaissut neljä runokirjaa: Tammikuun vihreät niityt (2014), Kaupan kupeessa viluiset varikset (2019), Naapuri soittaa haravaa (2022) ja Jossakin käy vanha jääkaappi (2024). Kaksi ensimmäistä hän julkaisi nimimerkillä Sara Sand, kaksi uudempaa nimellään Laila M. R. Hietamies.

Sarjakuvakirjassaan Kissojen taivas ja kuvakirjassaan Hulda ja Anni-enkeli Hietamies näyttää sekä kuvallista että sanallista osaamistaan.

Kuvakirjan värikäs kansi.

Laila M. R. Hietamiehen näyttely ”Hyvän tuulen kuvia” on esillä Lemin kirjastossa 30.12.2025 saakka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *