Lemin 240-vuotiasta kirkkoa juhlitaan kahden viikon päästä, sunnuntaina 14. kesäkuuta. Lemin aluepastori Tapio Kilpiä kertoo alla juhlapäivästä ja juhlittavasta.
Lemin kirkko täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 240 vuotta. Kun kirkon juhlan suunnittelu alkoi noin vuosi sitten, seurakunnan keskeltä nousi ajatus, josko messua olisi mahdollista viettää kuten 240 vuotta sitten. Aloitin selvitystyön siitä, millainen jumalanpalvelus onkaan tuolloin ollut. Sen kulkua ohjasi kirkkokäsikirja (eli Käsi-kiria, josa käsitetty on, cuinga jumalan-palwelus, christillisten ceremoniain ja kircon-menoin canssa, meidän seuracunnisam pidettämän ja toimitettaman pitä” ; se löytyy avoimesti internetistä), joka oli painettu vuonna 1694 ja jota käytettiin kirkossamme aina 1800-luvun loppupuolelle asti.
Juhlamessun kulku mukailee tuota vanhaa kaavaa. Palveluksen virret yhtä vaille ovat sellaisia, joita on veisattu jo kirkkoa pystyyn pistettäessä ja käyttöön otettaessa. Osa niistä on sittemmin sovitettu Lemin äänivirsiksi.
Virrenveisuu on seurakunnan yhteinen asia. juhlamessussa ei ole erillistä kuoroa ja, kuten Lemillä on ollut aikanaan tapana, kaikkien on mahdollista tulla etukäteen virsiharjoituksiin, joissa veisataan niin neli- kuin yksiäänisestikin torstaina 4.6. klo 18 kerhosalissa ja torstaina 11.6. klo 17 kirkossa.
Juhlapäivä on hyvä aika tuulettaa mahdollisesti kotoa löytyviä kansallis- ja perinneasuja, ja onpa kirkon pihassa jalkapuukin vanhan ajan kirkkokurista muistuttamassa. Perinteisestä kirkkomatkasta muistuttaa myös kirkkovenesoutu juhlapäivän aamussa. Tietoa juhlapäivästä, aamun soudusta ja ilmoittautumisesta soutamaan löytyy osoitteessa taipaleenseurakunta.fi/leminkirkko240
Autenttiseen tilaisuuteen 240 vuoden taakse ei päästä, eikä se ole tarkoituskaan. Vaikka kulku ja virret ovat vanhoja, sävelet ja sanamuodot ovat kuitenkin pitkälti tätä päivää. Tilaisuuden vietto onnistuu vaivatta seuraamalla käsiohjelmaa, joka on jaossa kaikille kirkkoon saapuville. Ohjelmassa on myös taustatietoa kirkosta ja messusta ja muun muassa vanhoja kirkkorukouksia itse kunkin omaan tutkisteluun.
Jumalanpalveluksen ja juhlakahvien jälkeen vuorossa on tätä päivää varten tehty pienoisnäytelmä Keitä me olemme, jonka käsikirjoittaja Teemu Salohalme ja ohjaaja Sami Sivonen ovat tutut muun muassa näytelmästä Kirkko kiven takana.
Päivän kulku
Soutu kirkkoveneellä Lemillä Jalkosalmelta kirkonkylälle Uimalan rantaan soudetaan säävarauksella. Lähtö jalkosalmelta klo 7.45 ja saapuminen kirkolle noin klo 9. Matka tehdään Kivijärven soutajien veneellä ja heidän opastuksellaan. Mukaan mahtuu 12 soutajaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen aukeaa ma 1.6. klo 10 ja sulkeutuu pe 5.6. klo 15 sivulla taipaleenseurakunta.fi/leminkirkko240. Jos ilmoittautumisen kanssa on ongelmia, voit olla yhteydessä kirkkoherranvirastoon p. 040 524 5400, puhelinpäivystys ma-to klo 9-12. Matkalla voi olla pukeutuneena perinneasuun, mutta rullaavien penkkien vuoksi hameen käyttö on kielletty.
Juhlamessu klo 10. Messua vietetään vuonna 1786 käytössä ollutta jumalanpalveluskaavaa mukaillen. Liturgia Tapio Kilpiä, saarna lääninrovasti Hannu Haikonen, kanttorina Seija Tapanainen, avustamassa Minna Järvinen (viulu), Lea Karhinen, Paula Tuomi, Hannu Hakonen, suntiona Taavi Hänninen.
Messun virsiä harjoitellaan etukäteen avoimissa harjoituksissa to 4.6. klo 18 Kerhosalissa ja to 11.6. klo 17 kirkossa.
Juhlakahvit kirkkomaalla
Pienoisnäytelmä ”Keitä me olemme” yhteistyössä Lemin nuorisoseuran kanssa. Käsikirjoitus Teemu Salohalme, ohjaus Sami Sivonen. Rooleissa Eija Kuitto, Nella Voutilainen ja Arto Heimonen.
Päätöspuheenvuoro ”Täällä ennen ja tänään”, Tapio Kilpiä.
240-vuotias viistovartinen
Lemin kolmas eli nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1786. Tuolloin Lemin alue kuului Taipalsaaren seurakuntaan, joka oli osa Venäjän keisarikuntaan kuuluvaa Vanhaa Suomea.
Ensimmäistä kirkkoa samaiselle mäelle ison kiven taa lemiläiset alkoivat rakentaa vuonna 1688. Se joutui tuhopolton kohteeksi jo ennen valmistumistaan vuonna 1670. Toinen kirkko valmistui vuonna 1688, jolloin Lemistä tehtiin kappeliseurakunta, joka sai myös ensimmäisen oman pappinsa. Toinen kirkko palveli liki vuosisadan, mutta alkoi ajan myötä sekä käymään pieneksi että rappeutumaan. Oli aika käydä uuden kirkon suunnitteluun.
Nykyisen kirkon rakentajana toimi savitaipalelainen kirkonrakentajamestari Juhana Salonen. Lemin kirkko on hänen varhaisempia töitään. Kirkon tekee erityiseksi viistovartinen hirsirakenne ja apilanlehtimallinen kattoholvi, jotka yhdessä muodostavat paitsi ainutlaatuisen kauniin kokonaisuuden, myös erityisen hyvän akustiikan.
240 vuotensa aikana kirkko on kokenut muutoksia, sotia ja läheltä piti-tilanteita. Samana aikana on valtakunta vaihtunut ja seurakuntarakennekin muuttunut useaan otteeseen. Kirkon sisätilat on remontoitu viimeksi akateemikko Juha Leiviskän johdolla vuonna 1969. Ulkoremontti on tehty vuonna 2024.
Alun perin kirkko oli ulkoa ja sisältä paljasta ja maalaamatonta hirttä. Ulkoa seinät on joskus maalattu punaiseksi ja vuoden 1874 aikoihin ne saivat nykyisen pintansa. Katto oli alun perin paanua, sitten pärettä ja vuodesta 1950 alkaen jälleen paanua.
Sisällä valon määrä on kasvanut ikkunoiden suurentamisen ja seinien maalaamisen myötä. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kuorissa eli alttarisakarassa. Alun perin alttaritauluna palveli ikkuna kirkkomaalle. Ikkuna tukittiin, kun sakasti rakennettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1874. Aiemmin se oli sijainnut saarnatuolin viereisen sisäsakaran kohdalla. Kun alttarin ikkuna tukittiin, alttaritauluksi asetettiin yksinkertainen ristimaalaus, joka on tätä nykyä kellotapulin alakerrassa. Nykyisen alttaritaulun lemiläinen Antti Muukka maalasi sata vuotta sitten.
Alkuperäisimmän istumakokemuksen saa käymällä sivulehtereillä, joissa on säilytetty alkuperäiset penkit. Salin penkistö on ”vain” satavuotias, samoin kuin lattia penkkien alla.
TAPIO KILPIÄ