Mäntyperän eukko

Teksti ja kuva Sirkka-Liisa Vaalivirta

Katselen tässä ikkunalaudan ruokavieraita. Pienet nokat naputtavat rasvakakkua niin, että kuulostaa aivan rankkasateelta, samanlainen rummutusääni täyttää tuvan.

Itse en aina sitä huomaakaan, sehän on jokapäiväistä, mutta vieras kohta kysyy ”mikä tuo ääni on?”.

Joku linnuista on erikoisen pörröinen. Mietin onko se vain kylmissään, vai sairastunut. Linnuilla oma villapaita  on päivähöyhenien alla, harmaat pehmeät untuvat ne pörröttävät palloksi kylmää vastaan varsinkin nukkumaan mennessään, joskus tässä syödessäänkin. Pieni sinitiainen räpsyttää toisella siivellään koko ajan tasapainoa ahtaassa paikassaan, joku nostaa välillä palelevat varpaansa mahauntuvien lämpöiseen taskuun.

Rasvakakku on pakkasella kovaa kuin kivi. Monena päivänä olen lihanuijalla särkenyt rasvapalloja helpommin syötäviksi, murentanut leipää, ja ripotellut  kauraryynejä ikkunalaudalle.

Linnut ovat nyt heikoimmillaan. Onneksi lumi on pehmoista: ne jotka eivät mahdu pönttöihin ja kaarnankoloihin lämmittelemään, voivat sukeltaa omaan pieneen lumilinnaan, hangen lämpöiseen syliin.

Joskus pitkien pakkasten jälkeen ikkunan alta löytyy kuollut lintu. Se on voinut törmätä ikkunaan, ollut mahdollisesti sairas, tai liian nälkiintynyt pystyäkseen enää syömään. Yleensä sairaat, hitaat linnut joutuvat isompien atriaksi, haukka näkee jo kaukaa heikon yksilön, pöllökin korjaa pois ja kuljettaa omaan kellariinsa, ellei juuri ole nälkäinen. Eikä helppoa herkkupalaa jätä käyttämättä harakka, varis, eikä närhikään, kyllä se oravallekin kelpaa, näädällekin. Luonnon kiertokulkua.

Jos itse tahdot tietää mihin oma lintulautasi vieras on kuollut, voit lähettää sen tutkittavaksi. Älä koske kuolleeseen lintuu paljaskäsin, sillä ne voivat levittää tauteja  – jopa ihmiseen, ja onhan niissä kiusallisia kirppujakin. Älä myöskään pakasta sitä, vaan kääri se tuoreeltaan puhtaaseen talouspaperiin, pane muovipussiin, ja pieneen laatikkoon, jossa näytelintu ei litisty.

Laita mukaan tietoja, mistä löysit, milloin, ja missä kunnossa. Omat tiedot ovat tärkeät, sillä vastaus läheteään sinulle niitten mukaan. Paras tapa lähettää näyte on Matkahuolto, jolle osoitteeksi Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu. Postiinkin voit laittaa, mieluummin kuitenkin ei viikonloppuna, sillä lintu ehtii mennä piloille seisoessaan postin lajittelussa. Postiosoite on. Ruokavirasto, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu.

Itse olen saanut useita vastauksia. Muutama vuosi sitten viherpeippoja kuoli tosi paljon, kävi ilmi, että niiden kurkkuun tuli sairaus, jolloin ne eivät pystyneet nielemään. Punatulkkuja ja urpiaisia kuoli taannoin salmonellaan. Linturokko kasvattaa rumia verisiä patteja lintuu, usein päähän, ja tämän talven tauti näyttää olevan silmän ympärille kasvava valkoinen rengas, joka lopulta tekee linnun sokeaksi. Jos se iskee molempiin silmiin, lintu tietysti kuolee.

On myös ollut jalkavaivaisia lintuja, siipirikkoja ja jopa nälkään kuolleita. Eräänä talvena pihatammen juurella törötti outo tikku, kun nostimme sen hangesta, se oli päälleen pudonnut käpytikka. Oli niin ihmeellinen kuolema, että lähetimme tutkittavaksi. Se oli nälkiintynyt, kurkussa oli hiukkasen siemenruokaa, mutta lintu oli liian heikko nielemään sitä, ja liian heikko lentääkseen parikymmentä metriä ruokinnallemme, rasvakakun kylkeen.

Tietysti toivomme, että pienet lintuystävämme selviävät takvesta ja ilahduttavat meitä olemuksellaan, mutta myös näitten surullisten tapahtumien tutkimus edistää lintujen hyvinvointia. Lisätietoja voit saada suoraan tutkijalta os. Marja Isomursu, Ruokavirasto Villi- ja vesieläinpatologian jaosto puh. 040 5121248, marja.isomursu(at)ruokavirasto.fi