Eukkomamma sai aamulla hälytyksen Lemin uudelle kunnantuvalle, jonne oli ilmestynyt metso vartioimaan talonväen muuttoa uusiin kammareihin. Mutta hidas lähtö aiheutti sen, että kuvaa kunnantalon männyssä istuvasta kanalinnusta on hallintojohtajan kännykästä – eukkomamman paikalle ehtiessä se oli ehtinyt lennähtää jo uudelle vahtityömaalle.
Metso kunnantalon männyssä. Kuva: Markku Peutere.
Sillä epäilemättä jostain työmaatarkastajasta on kyse; tiistaiaamuna se oli ollut vastassa kaupan väkeä kaupan takaovella. Minne lie iskee loppuviikosta, käykö nyt loppiaisena katsomassa, ovatko pappi ja kanttori ajoissa kirkossa?
Eukkomamma poikkesi kuitenkin kunnantalolla, sillä uudella viipalemallisella, katsomassa, miten sinne on kotiuduttu. Ihan mukavaltahan näytti, vaikka pitkä käytävä onkin vähän pelottava, kuin Lappeenrannan poliisilaitoksella, jossa sielläkin on joskus käyty.
Pitkä rivitalo saa vielä uutta ilmettä, kun vanha parakki viedään pois ja pääovi saa suojakseen pienen kuistin – pikkuisen myönnytyksen arkkitehtuurille puhtaan viipaleratkaisun kevennykseksi.
Mutta milloin ilmaantuvat ensimmäiset sisäilmaongelmat, sitä voidaan jo veikkailla. Kun eukkomamma kuuli, että sellaisia jo on Palolakodin muutaman kuukauden ikäisessä keittiössä. Sisäilmaongelmat ovat Lemin kunnan todellinen riesa, vaikka kärsitäänhän niistä muuallakin, mm. Lappeenrannan kouluissa.
Ja noin yleisellä tasolla: työpaikoilla voi hengitystä ahdistaa, vaikka ilmassa ei olisi yhtään homeitiötä tai myrkkyhiukkasta, ja se ahdistus on lisääntymään päin ihan joka puolella.