Lemillä vaaditaan Lemin kirkon sisätilojen suojelua. Kirkkopihassa järjestetään mielenosoitus torstaina 12. marraskuuta kello 17.
Pitäjäläiset ovat käynnistäneet adressin sekä järjestävät Lemin kirkkopihassa torstainakello 17 mielenosoituksen, johon kaikki ovat tervetulleita. Tapahtumalla ja adressilla vastustetaan Taipaleen seurakunnan kirkkovaltuuston päätöstä Lemin kirkon sisätilojen korjaussuunnitelmasta. Adressin on allekirjoittanut jo yli 330 henkiöä.
Taipaleen seurakunnan kirkkovaltuusto käsitteli kokouksessaan 13.10.2026 sisätilojen remonttia. Valittavana oli kaksi Arkkitehtitoimisto Saatsin/arkkitehti Julia Hansonin laatimaa vaihtoehtoa ja äänestyksen jälkeen jatkosuunnittelun pohjaksi päätettiin valita vaihtoehto 1.
Tämä vaihtoehto on kirkkosaliin enemmän kajoava ja sisältää kiinteiden penkkien irrottamisen sivulaivoista sekä niiden korvaamisen irtotuoleilla ja pöydillä. Poistettavien penkkien määrä on noin kymmenen prosenttia kirkon koko penkkikapasiteetista. Suunnitelman perusteeksi on kerrottu kirkon monikäyttöisyyden lisääminen muun muassa kerhotilana, koulutuksissa, muistotilaisuuksissa ja kahvittelupaikkana.
Vaihtoehdossa 2 kiinteitä penkkejä ei poisteta lainkaan, mutta silti toteutetaan kaikki muut tarpeelliset uudistukset: uudet wc-tilat, sähkötekniset parannukset, valaistuksen lisääminen, keskikäytävän leventäminen ja sakastin remontti.
Paikalliset edellyttävät, että remontti toteutetaan Museoviraston hyväksymän vähemmän kajoavan vaihtoehdon mukaisesti eli ilman kiinteiden penkkien poistamista.
Vuonna 1786 valmistunut, kirkonrakentaja Juhana Salosen rakennuttama Lemin kirkko on Suomen ainoa viistovartinen ristikirkko, joka on Euroopan mittakaavassakin harvinaisuus. Lemin kirkko on suojeltu kirkkolailla ja kuuluu valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 kokonaisuuteen Lemin kirkko.
Museovirasto antoi
lausuntonsa kesäkuussa
Museovirasto tutustui arkkitehdin laatimiin muutosvaihtoehtoihin keväällä. Kesäkuun 1. päivänä se antoi asiasta lausunnon, jonka mukaan pohjois- ja eteläsakaran penkkeihin ei tulisi koskea. Kirkkohallitus on kirkkojen muutoslupia antaessaan ainakin toistaiseksi yhtynyt Museoviraston kantaan.
Lemin Kirjava julkaisee tässä Museoviraston monisivuisen lausunnon kokonaisuudessaan. Se valaisee tehtyjen suunnitelmien sisältöä myös laajemmin:
LEMI, Lemin kirkon korjaus- ja muutostoimenpiteet
Saatsi Arkkitehdit Oy on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Lemin kirkon sisätilojen hankesuunnitteluvaiheen muutos- ja korjaustyösuunnitelmista. Lausuntopyynnön liitteenä ovat Kirkon korjaus- ja muutostoimenpiteet – hankesuunnitelmaote (Saatsi Arkkitehdit 2026), ARK-pohjapiirustus 1.krs lähtötilanteesta (9.2.2026), ARK- pohjapiirustukset korjaus- ja muutostöistä 1. krs (VE1 ja VE2, 30.4.2026) ja Dokumentointiraportti (Granlund Oy 16.6.2024. Lisäksi liitteinä on Lemin kirkon selostus(27.3.2017) ja kirkosta tehty Rakennushistoriaselvitys Lemin kirkosta – lisävihko (Taipaleen seurakunta / Tapio Kilpiä 2025). Museovirasto on lausunut kirkon penkkien poistamisesta 19.1.2023 (MV/216/05.01.02/2022) sekä julkisivujen korjaus- ja maalaustöistä 12.10.2023 (MV/25661/2023).
Lemin kolmannen kirkon on rakentanut savitaipalelainen Juhana (Johan) Salonen ja se valmistui vuonna 1786. Kirkko on lautaverhoiltu hirsikirkko, jossa on viistovartiset ristivarret ja jyrkkälappeinen paanukatto. Ristikeskuksessa on barokkityylinen lanterniini, ristivarsissa on ulkonevat aumakattoiset eteiset ja itävarressa sakasti. Kirkkosalin ristivarsissa on kolmiapilamaisesti kaartuvat lautaholvit ja ristikeskuksessa portaittaisesti kohoava välikattokupoli. Sideparrut on jätetty näkyviin ja holvilautojen liitoskohtien peiterimat on koristeltu punaisella vinojuovituksella. Saarnatuoli on edellisestä kirkosta vuodelta 1764 ja alttaritaulun Ristiinnaulittu on maalannut lemiläinen taidemaalari Antti Muukka vuonna 1925. Kellotapuli on vuodelta 1936 ja sen on suunnitellut arkkitehti Juhani Viiste mukaillen vuonna 1821 valmistunutta Matti Salosen rakentamaa ja vuonna 1918 palanutta tapulia.
Vuoden 1874 korjauksessa itä- ja pohjoisristin kulmauksessa sijainnut sakaristo purettiin ja uusi sakaristo rakennettiin kirkon itäpäähän, alttarin taakse, ja alttariseinän ikkuna ummistettiin. Vuosien 1925–26 korjauksessa alttaritaulu sijoitetiin nykyiseen paikkaansa ja kookas risti poistettiin. Holvit ja sisäseinät paneloitiin kapealla ponttilaudalla ja kirkon penkit uusittiin. Vuosina 1967–69 kirkko entisöitiin arkkitehti Juha Leiviskän suunnitelmien mukaisesti. Kirkkosaliin 1920-luvulla asennetut paneeli- sekä pahviverhoukset poistettiin ja alkuperäinen laudoitus otettiin esiin. Kirkkosali varustettiin Leiviskän muotoilemilla riippuvalaisimilla.
Lemin kirkko on suojeltu kirkkolailla ja kuuluu valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 kokonaisuuteen Lemin kirkko.
PL 913, 00101 Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6000, faksi 0295 33 6999, www.museovirasto.fi
SUUNNITELLUT TOIMENPITEET
Lemin kirkon hankesuunnitelman korjaus- ja muutossuunnitelmista on esitetty kaksi vaihtoehtoa, vaihtoehto 1 (VE1) ja vaihtoehto 2 (VE2). Vaihtoehdossa 1 on korjaustöiden, taloteknisten ja esteettömyysparannusten lisäksi esitetty muutoksia tilajärjestelyihin, joiden tarkoitus on mahdollistaa monipuolisemmin erilaisten seurakunnan tapahtumien järjestäminen kirkon tiloissa. Penkkejä on esitetty poistettavaksi kuorin edestä kaksi penkkiriviä, pohjoisesta- ja eteläisestä ristivarresta viisi ja puoli penkkiriviä sekä uuden le-luiskan vierestä yksi penkki kirkon käytön monipuolistamiseksi. Suunnitelmassa poistettavien penkkirivien paikat kalustetaan irtokalustein, penkein ja pöytäryhmin. Molempiin ristivarsiin on suunniteltu kiinteät kalusteet, pohjoiseen tarjoilukaluste ja eteläiseen säilytyskaluste, ja läntiseen ristivarteen tuolivarasto vastapäätä parven porrasta. Pohjoisen ristivarren eteiseen on suunniteltu le-wc. Keskikäytävää on esitetty levennettäväksi siirtämällä penkkejä kohti ulkoseiniä mahdollistamaan hautajaissaattueen parempi kulku. Sakastiin on suunnitelmissa esitetty uusi keittiökaluste ja tilasta on erotettu kaksi työtilaa, jotka on erotettu toisistaan lasisella väliseinällä ja -liukuovella.
Vaihtoehto 2:sta on rajattu pois kirkkosaliin kohdistuvat tilajärjestelymuutokset. Penkkejä ei poisteta ristivarsista, eikä sivusakaroihin toteuteta monikäyttöisiä kokoontumistiloja eikä tuolivarastoa. Ainoastaan kuorille johtavan uuden määräysten mukaisen le-luiskan edestä poistetaan yksi penkkirivi ja kahta lyhennetään.
Esteettömyys
Esteettömyyttä parannetaan madaltamalla korkeita kynnyksiä, tarvittaessa vanhoja karmeja pidentäen ja lisäämällä kynnyskiiloja. Pohjoisen ristivarren sivueteiseen on suunniteltu le-wc siten, että ristivarren eteisen ulko-oven parioven vain toinen ovilehti jää käyttöön. Kuoriin johtava sisäluiska uusitaan esteettömyysasetuksen mukaiseksi puurakenteisena lattian sävyyn maalattuna. Tarvittaessa kuorin rinta-aitaa kavennetaan siten, että luiskan leveydeksi saadaan 900 mm.
Pääsisäänkäynnin kuljettavuutta parannetaan tarvittavilta osin. Toteutusperiaatteet tutkitaan lupavaiheessa. Eteläpäädyn sisäänkäynnin luiska uusitaan arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti esteettömyysasetukset täyttävänä.
Korjaustyöt
Pohjoisen sivueteisen ja sakastin alapohjien lämmöneristävyyttä ja ilmatiiveyttä parannetaan. Lattioiden puulaudat kiilataan varoen irti, litteroidaan ja puretaan uudelleen käytettäviksi lukuun ottamatta laatoitettavaa aluetta. Lattiat maalataan olemassa olevaan sävyyn. Sakastin yläpohjan huoltoluukku verhoillaan sisäkattolaudoituksen mukaisesti. Sakastin laajennusosan vaurioituneet runkorakenteet kunnostetaan tai uusitaan alkuperäistä vastaavilla rakennusosilla. Huopakatto uusitaan paanukattona, ylä- ja alapohjan eristeet ja wc-tilan pintarakenteet vedeneristeineen uusitaan.
Uudet väliseinät rakennetaan rankarakenteisina olevan lattian päälle, sakastissa ja le- wc-tilassa lattiakorjaustöiden jälkeen. Katto- ja jalkalistoitukset sekä pintaverhoukset ja -käsittelyt toteutetaan vastaamaan ympäröiviä rakennusosia ja niiden pintakäsittelyjä. Uudet väliovet teetetään puusepän työnä kirkon peiliovien mallien mukaisiksi.
Vanhat sisäseinäpinnat, holvikattoa lukuun ottamatta, huoltomaalataan erillisen, arkkitehdin toteutusvaiheeseen laatiman, värityssuunnitelman ja maalausselostuksen mukaisesti.
Kiintokalusteet
Suunnitelmissa esitetyt uudet kiintokalusteet suunnitellaan vanhan rakennuksen ilmeeseen sopivaksi.
Osa poistettavista penkeistä sijoitetaan eteistiloihin ja loput varastoidaan. Kirkkosalin keskikäytävän penkkejä siirretään kohti ulkoseiniä siten, että penkin reuna tulee keskikäytävän pilareiden kanssa samaan linjaan. Penkkejä lyhennetään riittävän kulkuleveyden varmistamiseksi ulkoseinän ja penkin välissä. Eri pituisia penkkejä vaihdetaan keskenään lyhentämisen välttämiseksi.
Lehterien portaiden avonaiset alustilat ummistetaan säilytystiloiksi portaan rungon sekä portaisen kaiteiden laudoituksien mukaisesti ja niihin lisätään avattavat luukut.
Uruille teetetään kuntokartoitus. Kartoituksen perusteella urut korjataan tai uusitaan. Oleva urkulehterin yläpohjan huoltoluukku siirretään urkujen taakse ja verhoillaan sisäkattolaudoituksen mukaisesti hiussaumoin huomaamattomaksi.
Talotekniikka
Kirkossa on kaukolämmöllä toimiva vesikiertoinen keskuslämmitysjärjestelmä, jonka lämmönjakokeskus sijaitsee tien toisella puolella sijaitsevan seurakuntatalon kellarissa. Lämmönjakokeskus on uusittu vuonna 2004 ja putkikanaali, Iitiäntien alitse, lämmitysputket ja patterit vuonna 1966. Lämmönjako on toteutettu massiivisilla valurautapattereilla poikkeuksellisen suuritehoisena rakennuksen pinta-alaan nähden. Lämmitysjärjestelmän muutoksesta on esitetty hankesuunnitelmassa kaksi vaihtoehtoa.
Muutosvaihtoehdossa 1 lämmönjakokeskus uusitaan kellotapuliin varattuun tekniseen laitetilaan ja varustetaan uusin mittarein. Kaukolämpöjohdot, käyttöveden tonttijohto ja lämmityksen putkitukset uusitaan rakennuksen ulkopuolella maassa siten, että vanhat lämmitysputkistot ja patterit jäävät kirkossa käyttöön eikä verkostoja tarvitse tyhjentää. Muutosvaihtoehtoehdossa 2 nykyinen lämmönjakokeskus jää käyttöön seurakuntarakennuksessa, eikä lämmitysjärjestelmiin tehdä muutoksia. Vaihtoehdossa myös käyttövesijohto päämittareineen jää ennalleen. Putkimuutokset suunnitellaan vaihtoehdossa käyttövedenosalta mahdollisimman pienen muutoksin.
Eteistilojen tilamuutoksien edellyttämät patterit joko uusitaan tai korvataan sähköisillä pattereilla. Käyttöön jääville putkistoille ja pattereille suoritetaan tarkempi kuntotutkimus toteutussuunnittelun alkuvaiheessa.
Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Päävesimittari sijaitsee seurakuntatalon lämmönjakohuoneessa ja kylmäkäyttövesi tuodaan kirkkorakennukseen putkikanaalissa. Vesi- ja viemärijärjestelmät sekä vesikalusteet uusitaan tilajärjestelyiden edellyttämiltä osin ja harmaan veden uusia imeytysratkaisuja selvitetään.
Uudet välttämättömät läpiviennit toteutetaan perusmuurin mahdollisimman pienillä muutoksilla ja maan pinnan alla. Käyttövesi lämmitetään sähköisillä lämminvesivaraajilla, jotka asennetaan tulevien vesipisteiden läheisyyteen. Kylmävesijohto uusitaan päävesimittarilta lämminvesivaraajille siten, ettei kylmävesiputki pääse jäätymään.
Kirkossa on painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä. WC-tilat varustetaan pienin seinään asenettavin erillispuhaltimin. Uudet arkkitehdin määrittelevät poistoilmaventtiilit maalataan ulkopuolelta julkisivun sävyyn.
Suunnitteluvaiheessa tutkitaan kirkon itäsiipeen erillisen ilmalämpöpumpun asentamista parantamaan sakastin tilojen sisäilmastoa. Koteloitu ulkoyksikkö asennettaisiin omalle maatelineelle irti rakenteista.
Sähköhankesuunnitelmassa on esitetty uusittavat sähkön jakelu- ja käyttöjärjestelmien periaatteet. Kiinteistön nykyinen sähköpääkeskuksen paikka sakastin eteisessä ja liittymäkaapelointi säilyy, mutta pääkeskus uusitaan. Tilaan varataan tilat hankesuunnitelmassa esitetylle sähkö-, turva – ja teleteknisille järjestelmille sekä niiden kaapeloinneille. Kirkon ATK-laitekaappi sijoitetaan sakastiin, jonne nykyinen kuituyhteys tulee. Uusille kaapeleille käytetään olevia reittejä mahdollisuuksien mukaisesti.
Kirkon sisävalaistusta parannetaan ja se uusitaan kokonaisuudessaan led-pohjaisilla himmennettävillä sekä värisäädettävilla valaisimilla. Kirkkosalin valaistus uusitaan käyttäen riippuvalaisimia ja kohdevalaistus toteutetaan kosketinkiskojärjestelmillä. Valaisinmallit sekä kosketinkiskojen ja kohdevalaisimien sijoitus tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Ulko- ja julkisivuvalaistus säilyy ennallaan, sisä- ja ulkopistorasiat uusitaan. Ulkotiloissa sähkökalusteet ovat tukevarakenteisia roiskevesisuojattuja vakiokalusteita asennettuna joko lukittavaan koteloon tai kytkettävissä keskitetysti sähköttömiksi.
MUSEOVIRASTON KOMMENTIT
Lemin on kirkko rakennustaiteellisesti merkittävimpiä suomalaisia puukirkkoja. Se on ristivarsistaan kapeneva itäsuomalaisen puukirkkotyypin edustaja ja sen kirkkosalia kattaa harvinainen kolmiapilaholvaus. Kirkkoon tehty hankesuunnitelma on huolella laadittu ja siinä on tutkittu kahta erilaista tilajärjestelyvaihtoehtoa muiden toimenpiteiden lisäksi. Museoviraston näkemyksen mukaan vaihtoehto 2 (VE2), jossa esitetyt tilamuutokset sijoittuvat vain sakastiin ja pohjoisen ristivarren eteiseen, on mahdollinen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.
Esitetyt, esteettömyyttä parantavat toimenpiteet, ovat mahdollisia. Sisä- ja ulkotilan luiskat tulee suunnitella myös arkkitehtuuriltaan historialliseen ympäristöön sopivaksi.
Korjausperiaatteet lisälämmöneristyksen, seinärakenteiden- ja niiden pintojen käsittelyjen osalta ovat oikeanlaisia. Uusien väliseinien rajaamien tilojen riittävästä ääneneristyksestä tulee huolehtia. Sakastiin rajattavien työtilojen väliseinäksi suunniteltua lasiseinää ja -lasiliukuovea Museovirasto pitää vieraana sakastiin. Sakastin laajennusosan vesikatteen pintamateriaalin vaihtaminen paanuun on mahdollinen, kun rakenteen toimivuus varmistetaan. Ennen korjaustöiden edentämistä, tulisi kirkon eri rakenneosien kunto selvittää, ellei sitä ole jo tehty. Lehtereiden kaiteen korotus olisi hyvä myös sisällyttää jatkosuunnitelmiin.
Sisäseinäpintojen värisuunnitelma ja maalaustyöselostus edellyttää väri- ja pintakäsittelyaineiden tutkimusta, joka mielellään tehdään myös kattopinnoista.
Pääsisäänkäynnin parantamisesta ja mahdollisesta sulanapitosuunnitelmista tulee esittää tarkemmat suunnitelmat Museoviraston kommentoitavaksi.
Kirkkosalin käytävän levittämisestä kirkon penkkejä siirtämällä ja lyhentämällä tulee esittää tarkempi suunnitelma Museovirasto kommentoitavaksi. Sakastin kiintokalusteiden sijoittelua tulee tutkia tarkemmin ja etenkin keittiökaluste saisi olla huomaamattomampi eikä ikkunan edessä.
Lämmitysjärjestelmän muutostöistä on esitetty myös kaksi vaihtoehtoa. Toimenpidevaihtoehtojen arviointi edellyttää tarkempia suunnitelmia ja vaikutusarviointeja Museoviraston nähtäväksi. Talotekniikan vaatimat kaivuutyöt tulee suunnitella siten, ettei niistä aiheudu haittaa olemassa olevalle perustukselle tai muulle tontille ja sen rakennelmille.
Hankesuunnitelmassa esitetyt sähkö-, turva – ja teleteknisille järjestelmille esitetyt suunnitelmat ovat mahdollisia. Asennusten huolellinen ja huomaamaton reititys ja integrointi rakenteisiin, välttämättömät pinta-asennustavat sekä päätelaitteiden mallit ja värit tulee suunnitella huolellisesti arkkitehdin kanssa yhteistyönä. Myös jo olevien järjestelmien tarkistuksista tulee huolehtia kuten kuivasprinklausjärjestelmästä, salamasuojauksesta ja sen jännitteen mittaustarkistusta.
Valaistuksen parantaminen on tarpeellista. Museovirasto lausuu valaistussuunnitelmasta sen tarkentuessa. Sisävalaistuksesta tulee järjestää suunnitteluvaiheessa valaistuskatselmus esitetyillä valonlähteillä.
Suunnitelmissa on tuoda kirkkosaliin vanhoja kirkkotekstiilejä. Niiden sijaitipaikoista ja kalusteista tulee esittää tarkempi suunnitelma. Kirkkotekstiilien hyvästä säilytyksestä on annettu ohjeistusta kirkkohallituksen julkaisussa Arvoesineiden hoito seurakunnissa (Nina Lempa /2009).
Lemin kirkko ei ole muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, eivätkä esitetyt korjaustoimenpiteet edellytä arkeologista valvontaa. Jos maata kaivettaessa kuitenkin havaitaan kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita tai kulttuurikerroksia, on työ heti keskeytettävä ja ilmoitettava asiasta Museovirastoon (muinaismuistolaki 14§), jotta havainnot saadaan dokumentoitua.
Museovirasto puoltaa suunnittelun jatkamista vaihtoehto 2:n pohjalta yllä mainituin huomioin. Hankesuunnitelmassa esitetyt muutokset ovat kirkkolain tarkoittamia olennaisia muutoksia, joille tulee hakea lupa kirkkohallitukselta. Museovirastolle tulee antaa mahdollisuus seurata ja kommentoida hanketta sekä osallistua katselmuksiin.
Yli-intendentti Johanna Björkman Yliarkkitehti Teiju Autio
Jakelu:
Saatsi Arkkitehdit Oy
Taipaleen seurakunta/Taipalsaaren seurakuntatoimisto
Tiedoksi:
Kirkkohallitus
Lappeenrannan kaupunki/Lappeenrannan museot
Lupa- ja valvontavirasto
MUSEOVIRASTO