Teksti ja kuvat: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Pihalaulajaiset Savitaipaleen Mäntyperällä maanantain aloitettiin varsin mallikkaasti, sillä mukaan oli kutsuttu Hopeisen harmonikan finalisti, taipalsaarelainen Tuukka Waris.
Vuosia sitten isoveli Petteri soitteli myös samoilla pihamailla, joten sillä lailla voidaan sanoa perinteen jatkuneen.
Nuorella soittajalla ei vielä ole kovin laajaa ohjelmistoa, mutta mustin lasein ja lippahattu päässään Tuukka soitteli reippaasti muutaman tutun harmonikka kappaleen, ja hattu kiersi yleisön joukossa, opinto- ja matkarahaa soittajalle. Tänä vuonna varsinaista kilpailua ei televisioida.
” Nyt ei tiedä, kuinka voittaja valitaan, aikaisemmin on ollut yleisöäänestys…” pohti Tuukan isä Pasi Waris.
Välillä laulettiin sitten Eino ja Sinikka Aapron tahdissa, hyttysmyrkyt kiersivät kädestä käteen, sillä pienet verenhimoiset ötökät sinnittelivät kovassa tuulessa ja iskivät niskaan ja nilkkoihin.
Tuukka kertoi, että kilpailussa saa soittaa vain yhden kappaleen. Kun hän valmistautui esittämään sitä, isä varoitteli kuulijoita, ettei kappale ole ihan tavallinen harmonikkakappale, eikä todella ollutkaan. Sen nimi oli suomeksi ”Savua veden yllä”, ja uskomattoman mahtavasti Tuukka sen soitti. Ja komeasti hän sitten kiitti yleisöään, sekin kuuluu esiintyvän taiteilijan osata tehdä!
Laulajia oli himpun päälle 40. He saivat yllättäen vahvistusta talitiaisesta, joka yhtyi lauluun joka kerta, kun ihmiset lauloivat, ja lopetti heidän kanssaan. Nuotti oli tintillä aivan oma, mutta ei ollenkaan se, millä se normaalisti visertää.
Kuoroon yhtyivät myös pihapiiriin munimaan tullut käkirouva ja hänen herransa. Rouva pulputti omiaan ja herra kukkui sen minkä kurkusta lähti. Kyllä oli ihmisillä ihmettelemistä.
Seuraavan kerran eläkeläisten laulajaiset ovat Hyrkkälän entisellä koululla 16.7. Siellä on silloin näytteillä Seppo Sinkkosen tauluja. Tuukka Warista kuullaan seuraavan kerran Mäntyperällä 2.8., jolloin on Heitlahen Virkiöitten lettukestit. Kannattajatkin saavat toki tulla mukaan.