Siirry suoraan sisältöön

Kaksi kolmesta pendelöi

Etelä-Saimaan verkkosivujen uutinen Lemistä toiseksi pienimmän työpaikkaomavaraisuuden kuntana sai Lemin Kirjavan penkomaan tilastoja. Tilastot kertovat, että kaksi kolmesta Lemin työllisestä pendelöi.

Tilastokeskus kertoo, että vuoden 2010 tilanteen mukaan jokaista lemiläistä työssä käyvää kohti Lemillä on vain 44,7 työpaikkaa. Pienempi suhde on vain Pornaisissa, jossa osuus on 41,2. Taipalsaari asettuu 48,1 prosentillaan kuudenneksi pienimmälle sijalle.

Luumäen työpaikkaomavaraisuuden prosentti on 78,7 ja Savitaipaleella 87,5.  Lappeenrannasta löytyy töitä, mitä kotikunnassa ei ole. Lappeenrannan työpaikkoja onkin yli oman tarpeen eli 106,3 prosenttia.

Lappeenrannan lukema on vuosien saatossa pysynyt jokseenkin samana – vuonna 1991 osuus oli 105,4 prosenttia.

Maaseutukunnissa omavaraisuus on pienentynyt – suureksi osaksi maataloustyöpaikkojen vähenemisen myötä. Lemin lukema vuonna 1991 oli 62,4. Taipalsaaren 53,5, Luumäen 90,8 ja Savitaipaleen 90,0.

Iitiäntietä kahteen suuntaan

Samaan aikaan kun Lappeenrannan omavaraisuusaste on pysynyt ennallaan, yhä useampi lappeenrantalainen käy töissä muissa kunnissa. Vuonna 2010 muualla työssä käyvien osuus työllisistä lappeenrantalaisista oli jo 13,07 prosenttia kun osuus vuonna 1991 oli 8,10 prosenttia.

Osa tästä pendelöinnistä suuntautuu Lemille, jossa sekä kunnallisissa että teollisissa työpaikoissa käy paljon lappeenrantalaisia. Niinpä Iiitiäntiellä työmatkaliikennettä on kahteen suuntaan.

Lemiläinen pendelöinti on prosenteissa kuitenkin huomattavasti suurempaa. Vuonna 2010 kaksi kolmesta – 67,08 prosenttia lemiläisten työpaikoista oli kunnan ulkopuolella, kun luku vuonna 1991 oli 43,39. Rajussa muutoksessa ei ole kyse vain työpaikkojen vähenemisestä, vaan myös siitä, että Lappeenrannasta on muutettu Lemille asumaan, mutta työpakka on pysynyt kaupungissa.

Taipalsaarella muutos kahden vuosikymmenen aikana on ollut 55,91 prosentista 70,15 prosenttiin. Eli pendelöinnissä Taipalsaari on pysynyt koko ajan Lemin edellä.

Savitaipaleen pendelikasvu on ollut 18,15 prosentista 32,42 prosenttiin, Luumäen 18,40 prosentista 38,98 prosenttiin. Koko Suomen tasolla pendelöijiä on työssä käyvistä kolmannes.

Tilastokeskuksen tutkijat korostavat, että sen luvuissa on vain tilastollinen totuus. Työpaikka vaikkapa kuntayhtymässä on saatettu merkitä ”keskuskunnan” mukaan, tai töissä käydään vain osa-aikaisesti tai etänä. Manner-Suomen kunnista on vain viisi sellaista, joista ei käydä töissä Helsingissä, kertovat tutkijat artikkelissaan.

 

1 kommentti artikkeliin “Kaksi kolmesta pendelöi”

  1. Tarja Alaoutinen

    Kommentti pendelöintiin
    Työpaikat on osaksi vähentyneet ns. pakollisten liittymienkin syystä. 1990 luvulla, maatalouslomituskin yhdistettiin Luumäen kanssa, sittemmin sekin liitos suureni Savitaipaleen suuntaan 2000 luvulla, jne..
    Nämä EKSOTEN palkalliset, jotka olivat ennen kunnan työntekijöitä osaltaan kaventavat työpaikkoja Lemillä.
    Kyllä nykyään on nuo tilastot hauskoja, ei luottoa. 🙂

Kommentointi ei ole käytössä.