Lemin järjestöparlamentin järjestämä retki teki Viron Virunmaan maakuntia tutuksi. Viiden päivän ja neljän yön matkaan otti osaa 30 retkeilijää.
Tutustumiskohteena oli muiden muassa Sagadin kartano Rakveren luoteispuolella.
Retken oppaana toiminut Eve Kaasik (oik.) vei matkalaiset ensimmäiseksi Rakveren liepeillä toimivaan pellavatehtaaseen. Kuulolla Pirjo Nykänen (vas.) ja Eira Ahonen.
Liliina-tehtaan tuotteista merkittävä osa myydään Suomessa, Prisma-tavarataloissa.
Prismoissa myydään myös virolaista keramiikkaa, jonka valmistukseen tutustuttiin ensi töiksi tiistaiaamuna. Kuvassa selin retkibussin kuljettaja Markku Rapi ja hänen poikansa Sami.
Eesti Portselan -tehdas toimi alkujaan Suomessa, Kultkeramiikka-nimellä. Ensimmäinen tehdas käynnistyi Nummella vuonna 1976, mistä se siirtyi vuonna 1989 Pihtuputaalle. Vuodesta 2006 lähtien Kultakeramiikkaa on valmistettu Virossa.
Tehdas työllistää noin 40 ihmistä.
Johtaja Jari Ruuskanen kertoi lemiläisille, että noin 95 prosenttia tuotannosta myydään Suomen Prismoissa.
Tehtaanmyymälästä astioita sai ostaa suomalaisittain pilkkahintaan. Vateja valkkaamassa Irma Pesari (vas.) ja Maire Laari.
Retkikohdelistalla oli kolme kartanoa. Ensimmäisessä, Sagadin kartanossa. retkeläiset astelivat 150-vuotiallaa ranskalaisella matolla, joka aikoinaan kuului Viron ensimmäiselle presidentille Konstantin Pätsille.
Yksi kartanon huoneista on kalustettu hirvensarvista tehdyillä huonekaluilla. Kuvassa Airi Peutere.
Pienen matkan päässä Sagadista on Palmsen kartano. Sen oppaana toimiva Markus on pukeutunut asiaankuuluvalla tavalla. Kuulolla muiden muassa Eeva Pekari.
Palmsen parvekkeelta saattoi ihailla näkymää pensaslabyrinttiin.
Kaurispatsas ja vartiotorni vartioivat venesatamaa Vergissä.
Suomenlahti siinteli päkkityynenä.
Lemiläiset lauloivat pari laulua merinäkymän innoittamina.
Käsmun kalastajakylässä on jäljellä vanhoja kaislakattosia vajoja. Kattoa ihailemassa Pirjo Nykänen.
Kuremäen nunnaluostari oli ensimmäinen kohde keskiviikkona.
Eve Kaask sai retkellä mukana olleelta kirkkoherra Lea Karhiselta (oik.) tarkennusta tietoihinsa Jumalan Äidistä.
Liisa Haiko siemaisi suullisen parantavaa vettä luostarin lähellä olevasta lähteestä.
Mäetagusen kartano oli kolmas kartaokohde.
Kartanossa – kuten useimmissa Viron kartanoissa – toimi Neuvostoliiton aikaan koulu. Sen remontoidussa opettajan asunnossa otettiin porukasta yhteiskuva.
Kartanon puiston puilla on mittaa. Tämän ympärille tarvittiin neljät kädet, muiden muassa Päivi Pokkiselta.
Kartanon yhteydessä toimii metsästysmuseo. Päivi Pokkisen takana karhu, yläpuolella Norjan vesiltä pyydetty kampelansukuinen kala.
Narvassa oltiin Eve Kaasikin sanojen mukaan Euroopan rajalla. Vasemmassa laidassa Narvan linna, oikealla Venäjän Ivanogorodin linnoitus.
Narvan linnan tornista avautuu näkymä itäiseen naapuriin.
Baltian klintti on 1200 kilometriä pitkä kalkkikivestä muodostunut, parhaimmaillaan 50 metriä korkea kalliotörmä. Se alkaa Ruotsin Öölannista ja jatkuu aina Laatokalle. Vironmaan Valastessa sen halkaisee soiden kuivatusvesistä muodostunut putous.
Retkeläiset majoittuivat kylpylään Rakveressa, ensimmäiseltä nimeltään Tarvanpäässä. Kaupungilla on ikää jo liki 900 vuotta.
Kaupunkia vartioi seitsemän metriä korkea härkäpatsas. Sen pystyttämiseen rakverelaiset ovat saaneet apua myös Suomesta, muun muassa ystävyyskaupungiltaan Lappeenrannalta.
Retkeläisten kunto riitti kaupamiseen linnojen ja kirkkojen torneihin. Rakevern kirkontornissa Liisa Haiko (vas.) ja Eira Ahonen.
Kunto tuntuisi riittävän uudellekin retkelle, ensi kesänä. Eve Kaasik kaavaili kohteeksi saariretkeä Saarenmaalle, Hiienmaallem Haapsaloon ja Muhuun. Ellei sitten haluta Tarttoon…