Siirry suoraan sisältöön

Lemi 1918, osa 8.

Punakaarti järjesti vallankumoushallituksen Lemille maaliskuun 6. päivänä 1918. Hallintoon kuuluivat elintarvikelautakunta, vallankumousoikeus ja järjestysvalta. Varsinainen kunnanjohto oli sitä ennen lähtenyt pitäjästä ja vienyt mukanaan kunnan kirjat ja kassan.

Vallankumousoikeuden puheenjohtajana toimi lauritsalalainen Matti Sievänen, jäseninä lemiläiset T. Karhu, Elias Muhli, A. Suomalainen ja Toivo Lang.

Lemin vallankumouksellinen kunnallisneuvosto kokoontui 19. maaliskuuta. Se nimitti komissaariksi ja yleiseksi syyttäjäksi Antti Kuukan, joka oli aiemmin Lemin punakaartin päällikkö ja toimi hetken aikaa myös Savitaipaleen rintaman päällikkönä.

Komissaarin avuksi nimettiin hakemusten perusteella neljä miliisiä: R. Partia. J. Kangasmäki. A. Frilander ja W. Kaijansinkko.

Lemin nimismiehenä toimi Mikko Miettinen

 

Valkoiset olivat helmikuussa surmanneet punaisten puolella taistelleen lemiläisen Oskar Nikamaan. Punaiset löysivät hänen ruumiinsa Olkkolan kartanon kellarista. He saivat tietää, että huttulalainen Elias Huttunen Huttulan Peltolasta oli ollut valkoisten hevosmiehenä, kun nämä hakivat Nikamaan kotoaan Savitaipaleelle.

Huttulan seudun historiassa kerrotaan, kuinka punaiset tulivat noutamaan Huttusta. Huttunen arvasi, millä asialla punaiset olivat, ja kun häntä lähdettiin viemään, nousi hän reessä seisomaan ja nosti kätensä ylös. Näin naapurit tiesivät Huttusen olevan lähdössä viimeistä kertaa. Hän kuoli punaisten pistimeen Savitaipaleella maaliskuun 2. päivänä.

 

Samana päivänä, 2. maaliskuuta,  Lemin pappilasta paossa Aittapellolla ollut 13-vuotias Mauno Karttunen kirjoitti päiväkirjaansa: ”Meiltä on viety heiniä ja ovat hurtat löytäneet myös viisi hehtoa viljaa, jotka olivat olleet olkiladossa olkien alla. Ovat käyneet myös Ruomissa ryöstämässä. Aamulla opetti Korpelan ukko minua verkkoa kutomaan, mitä teinkin sitten koko päivän. Rovon sahan pilli on huutanut koko päivän.”

Tietojen puuttuessa huhut liikkuivat. Savitaipaleella oli 3. maaliskuuta alkanut taistelu, jolla valkoiset yrittivät vallata kirkonkylän takaisin punaisilta. Taustelun äänet kantautuivat Lemille saakka ja aiheuttivat suurta levottumuutta.

Mauno Karttunen kirjoitti ylös 4. maaliskuuta: ”Kun ampuminen illalla loppui, tuli Aittapellon väki aivan toivottomiksi. ’Nyt ne kaikki pojat kaatuvat siellä ja punaset pääsevät Mikkeliin'”.

(jatkuu)

Lähteinä käytetty Lemin pitäjänhistoriaa, Huttulan seudun historiaa -teosta, Pentti Pylkön kirjaa Vaiettu vuosi ja Antero Karttusen kirjaa Valkoiset perheet punaisten puristuksessa 1918.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *