Tunnettu lemiläinen kunnallisvaikuttaja Mikko Virolainen täytti 90 vuotta viime perjantaina. Samalla julkistettiin hänen vuosistaan tekemäni pieni kirja.
Mikko Virolainen 30 vuotta sitten. Kuva Yhteissanomien (nykyisin Länsi-Saimaan Sanomat) arkistosta, kuvaaja Kaija Lankia. Kirjan kuvitusta.
Kevättalvella minua pyydettiin haastattelemaan Virolaista, jolle yhdeksän vuosikymmenen aikana on ehtinyt tapahtua monenlaista. Markku Peutere ja Juha Junnonen olivat jo häntä jututtaneet, joten sain tehtävään lentävän lähdön. Jatkoin haastatteluja sitten keväällä ja kesällä.
Juttutuokioiden myötä pääsin Virolaisen kanssa mielenkiintoiselle, jopa kiehtovalle retkelle: 1930-luvun Uuraaseen Suomenlahden rannalle, pakkasenpuremalle evakkomatkalle Uuraasta Taipalsaarelle ja vielä sodan kestäessä Lemin Iitiään.
Lemiltä olen Virolaisen muistelusten myötä matkannut kokouksiin eri puolille Etelä-Karjalaa ja kauemmaksikin, asioille pääkaupunkiin ministerien ja muiden silmäätekevien luokse. Virolainen kertoi myös reissustaan maailman ympäri: Mississippin rannalle Yhdysvaltoihin, Havaijille ja Japaniin – aiheena vedenalainen hitsaus ja tehtävänä hitsauspuikkojen kantaminen.
Tylsää ei ollut Lemilläkään, Virolainen joutui nuorena ottamaan vastuun kotitilasta, oli perustamassa Iitiän vapaapalokuntaa ja meni pian mukaan kunnallispolitiikan kuvioihin Maalaisliiton (myöhemmin Keskustapuolue ja Suomen Keskusta) riveissä. Rivivaltuutetuksi hänestä ei ollut, vaan kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajuus olivat luontaisia tehtäviä asioista kiinnostuneelle, vastuuntuntoiselle, neuvottelutaitoiselle ja idearikkaalle kunnallispäättäjälle.
Lemin kunnan kiihkeinä kehittämisen vuosina 1970- ja 1980-luvuilla hänelle tutuiksi tulivat Lappeenrannan ja naapurikuntien päättäjät, joiden kanssa joutui joskus olemaan hyvinkin tiukkana Lemin etua puolustaessa. Hyvät verkostot ja valtakunnan politiikassa ja hallinnossa pitkälle päässeet sukulaiset olivat siinä työssä taustatukena.
Luottamustehtäviä kertyi neljän vuosikymmenen aikana runsaasti. Kuusisivuisesta kunnan luottamusmieskortista voi laskea, että päätöksenteko vei Virolaisen ainakin tuhanteen kokoukseen Lemillä ja maakunnassa. Se merkitsi sikatilan viljelijälle aikaisia aamuherätyksiä: kyntämään oli monesti lähdettävä jo kolmen aikaan aamuyöstä, että ehti kirkonkylään kymmeneltä alkavaan kokoukseen.
Näistä kaikista – monin paikoin hyvin värikkäistä – tarinoista syntyi pieni kirjanen, joka valottaa Mikko Virolaisen toimien ohella Lemin ja Etelä-Karjalan päätöksentekoa takavuosikymmeninä. Virolaisen kotialbumin ja lehtileikearkiston ohella kävin penkomassa myös Yhteissanomien (nykyisin Länsi-Saimaan Sanomat) arkistoja ja kyselin kommentteja Virolaisen tunteneilta.
Kirja sai nimekseen Paimenpojasta aikamieheksi – Mikko Virolaisen värikkäät vuosikymmenet. Sen kustansi Mikko Virolaisen perhe, ja se tulee myyntiin Lemin Vanhaan pappilaan ja kotiseutumuseo Särätuvalle.
KAIJA LANKIA
Mikko Virolainen (vas.) juhli 90-vuotispäiväänsä perjantaina kotiseutumuseolla laajan ystäväjoukon kanssa.