Siirry suoraan sisältöön

Uimintietä etelään

Uimintie on Lemin valtaväylä, kirjiittaa Aapo Pekari ja kaivaa Taikalyhdyn arkistoista valokuvia sen todistamiseksi.

Uimintie Suntianlahdelle.

Mannerheimintie on Helsingin valtaväylä ja Uimintie Lemin. Ylläolevan kuvan Hovin myllyn Heikki Hovi kertoi aikanaan, että Uimintiellä olivat katuvalot ennen Mannerheimintietä. Amerikasta oppinsa ottanut Anton Lind veti hallitsemaltaan Hovin myllyltä sähkövalot Pekarin kaupalle 1900-luvun alussa.

Lemin Osuuskassan talo, Uimintie 1, valmistui 1940.

Uimintie alkaa kirkonmäeltä ja laskeutuu kohti etelää, osuuskassan talo on numero 1 ja alussa oikealla on

Pekarin kauppa, osoite Uimintie 7.

Luutnantti Elovaaran hääkulkue Pekarin kaupan kohdalla 1942.

Kirkosta kuljettiin Uimintietä pitkin juhlamenoihin Tapiolaan.

Suntianlahti 1908.

Kirkonkylän taajama päättyi aidatun Uimintien laskiessa Suntianmäeltä Lahnajärven rannalle, Suntianlahdelle.

Lahden takana on oikealla Hovin mylly ja höyrysaha ja keskellä Joonas Tikan nahkurinverstas.

Uimintie Suntianlahden kohdalla 1908.

Lanhnajärveltä alkoivat Uimintien kauniit järvimaisemat kohti Kivijärveä.

Uimintietä Tikanmäeltä kirkonmäelle 1908.

Uimintie oli aidattu eläimien varalta ennen autoilun aikakautta. Kestopäällystettä tuli autojen yleistyessä 1960-luvulla.

Suomalaisen mäki 1908.

Seuraava suurempi mäki oli, Suomalaisenkylän, Suomalaisen, mäki. Tie oli aidattu lehmien varalta. Vasemmalla Iivari Vainikan talo.

Jalkosalmi 1930-luvulla.

Jalkosalmella kuljettiin 1930-luvulla vielä hevospeleillä, eikä viereistä tanssilavaakaan ollut silloin rakennettu. Lavakauden alettua syttyi juhannuskokko pernteisesti Jalkosalmen rannalla.

Syväsalmen lossireitti.

Uimin kyläläiset pääsivät Syväsalmen yli lossilla 1920-luvulle asti, silloin Syväsalmi sai korkean sillan, jotta laivatkin mahtuvat alitse.

Syväsalmen silta Berliinin olympialaisten aikaan 1936.

Syväsalmen silta on Lemin suurin. Silta on edelleen korjauksien jälkeen samanmuotoinen. Uimintie perusparannettiin 1960 -luvulla. Hätä-apu töiden korjausporukan, työn urhojen, sillan harjannostajaiset, värittävät edelleen ”Lemin legendaa”.

”Suomen kaunein maisema” Uimintien Ellosen mäeltä. Kuva Viljo Suni.

Valokuvaajaklassikko Matti Poutvaara kuvasi aikanaan Lemin maisemia Etelä-Karjala -kirjaansa. Hän sanoi Ellosen mäen maisemaa ”Suomenkauneimmaksi”. Kun kysyin Matilta lähemmin, hän sanoi : ” Olen kuvannut koko Suomen ja sanon näin joka pitäjässä.”

Varhaisen värivalokuvan Uimintien Ellosen mäen Kivijärvi-maisemasta, otti kauppaneuvos Viljo Suni 1950-luvulla.

25.06.2021

Aapo Pekari

Kuvat Taikalyhty

1 kommentti artikkeliin “Uimintietä etelään”

  1. Ihania vanhoja kuvia niin tutuista maisemista! Osuuskassan talosta oleva kuva vain näyttää olevan peilikuvana 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *