Siirry suoraan sisältöön

Kunnanhallitus ei ryhdy selvittämään vanhan hallituksen toimia

Lemin kunnanhallitus ei lämmennyt Anu Karhun (kesk) valtuustoaloitteelle selvittää edellisen kunnanhallituksen jäsenten toimia kunnanjohtajan erorkorvauksesta päätettäessä, Karhua koskeneita työsuojeluilmoitiuksia käsiteltäessä tai vs. kunnanjohtaja Tommy Westerlundin kanssa keskuleltaessa.

Kunnanhallitus katsoi, ettei aloite anna aihetta jatkotoimiin. Se hyväksyi kunnanjohtaja Arto Ylösen laatiman vastineen.

Valtuustoaloitteessan Anu Karhu katsoi, että hänestä tehtyjä työsuojeluilmoituksia ei käsitelty lain ja sääntöjen mukaan, vaan asioihin puuttui myös valtuuston silloinen puheenjohtaja Juha Mielikäinen (kok). Vastineessaan kunnanhallitus toistaa jo talvella Karhun silloiseen kirjelmään antamaansa vastauksen mukaisesti, että luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden väliset epäviralliset keskustelut ja tilannekatsaukset, joita myös nämä haastattelut ovat olleet, ovat osa normaalia kunnallista luottamustoimen hoitoa ja tiedonjakoa, eivätkä ne vaadi erillistä kunnanhallituksen päätöstä tai virallista mandaattia. Koska kyseessä ei ole ollut virallinen päätöksenteko- tai hallintomenettely, asiasta ei ole syntynyt myöskään virallisia asiakirjoja.

Kyseinen vastaius koskee myös Karhun selvityspyyntöä haastattelusta. jonka Mervi Rings (kok), Antti Junni (sd) ja Juha Mielikäinen (kok) tekivät Anu Karhulle ja Tommy Westerlundille. Haastattelun tarkoitus on Karhun mukaan edelleen epäselvä samoin kuin se, millä mandaatilla kyseiset luottamushenkilöt sen tekivät.

Karhu vaati myös tutkimuspyyntöä kunnanjohtaja Kati Rekolan erorahan valmistelusta ja päätöksestä vastuulliset korvaamaan kunnalle aiheutuneet vahingot. Vastineessaan kunnanhallitus sanoo, että kunnanjohtajan erokorvauksen valmistelussa ei ole mitään sellaisia erityisiä piirteitä, jotka edellyttäisivät tutkintapyynnön jättämistä. Vuoden 2025 tilinpäätöksen osalta kunnanvaltuusto myönsi vastuuvapauden kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille kokouksessaan 1.6.2026. Tarkastuslautakunta ei vuoden 2025 arviointikertomuksessaan puuttunut kunnanjohtajalle maksettuun erokorvaukseen eikä siten kyseenalaistanut sen oikeellisuutta.

Riina Haikolta

eriävä mielipide

Kunnanhallitus ei antanut vastinetta yksimielisesti, vaan hallituksen varajäsen Riina Haiko (kesk) teki vastaehdotuksen, että asian lopullinen käsittely tehtäisiin selvityksen valmistuttua.

Haikon esitys ei saanut kannatusta. Hän jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä: ”Katson, että asian lopullista käsittelyä ei olisi tullut päättää ennen riippumatonta selvitystä haastattelujen tarkoituksesta, niiden roolista työsuojeluprosessissa sekä asianosaisten oikeusturvan toteutumisesta. Lisäselvitys olisi edistänyt avoimuutta, hyvää hallintoa ja luottamusta kunnan toimintaan”, Haiko perustelee.

Riina Haiko lähetti Lemin Kirjavalle puheenvuoronsa, jonka hän piti kunnanhallituksen kokouksessa. Puheenvuorossaan hän perusteli kantaansa seuraavasti:

– Ensinnäkin työsuojeluasioissa keskeistä ei ole ainoastaan lopputulos vaan myös se, että menettely on läpinäkyvä, puolueeton ja jälkikäteen todennettavissa. Kun työryhmän toiminnasta, haastattelujen tarkoituksesta tai käytetystä aineistosta on jäänyt asianosaisille epäselvyyksiä, niiden selvittäminen vahvistaisi luottamusta päätöksentekoon eikä heikentäisi sitä. 

– Toiseksi oikeusturvan näkökulmasta jokaisella luottamushenkilöllä ja viranhaltijalla on oikeus saada tietää, millä perusteilla häntä koskevia arvioita, johtopäätöksiä tai kannanottoja on tehty. Erityisesti silloin, kun selvityksissä viitataan epäasialliseen toimintaan tai viestintään, tulisi arvioinnin perustua yksilöitävissä oleviin tosiseikkoihin eikä pelkästään yleiseen käsitykseen tai syntyneeseen vaikutelmaan. 

– Kolmanneksi kun todetaan haastattelujen olleen epävirallisia keskusteluja, on perusteltua kysyä, mikä niiden tarkoitus oli, ketkä niitä valtuuttivat käymään ja miten niissä saatua tietoa on myöhemmin hyödynnetty. (Esim. jääväämisen keskustelujen perusteella) Hyvä hallinto edellyttää, että luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden roolit sekä epävirallisen ja virallisen valmistelun rajat ovat kaikille selviä. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *