Siirry suoraan sisältöön

Mitäs nyt piipuille tehdään?

Teksti ja kuva: Sirkka-Liisa Vaalivirta

Eipä arvannut Kyllikki Hämäläinen Savitaipaleen Hämäläisenkylästä nuorna naisna katolle kiivetessään, että tilapäisestä tuurauksesta tulisi ammatti, josta hän nyt jää eläkkeelle 32 työvuoden jälkeen.

Kyllikki Hämäläisellä ovat käsillä viimeiset nuohoukset.

Turvallista on Mäntyperän eukolla ollut tutun nuohoojan kanssa, samalla on saanut arviot tikkaiden ja portaiden kunnosta, on jutusteltu kahvikupposen ääressä maailmaa parantaen, ellei aivan hirveä kiire ole seuraavalle katolle.

Ei ole kiukuttelua kuulunut, vaikka työasennot ahtaissa paikoissa eivät varmaan aina kovin mukavia ole olleetkaan. Hymyssä suin on nuohooja kiipeillyt, kurkistellut, kumarrellut ja ahtautunut milloin lauteitten alle, milloin lattian rajaan lukemattomille tuhkaluukuille.
Ja kun tuhkat on saatu siihen uskomattomaan kangaskääröön, joka ei koskaan hajoa lattialle. Nuohoojan kysymykseen että minnekäs nämä, on voinut vain vastata, että sinne entiseen paikkaan.

Nyt kaikki tulee muuttumaan. Nuohooja on tilattava jostain. Kyllikki Hämäläinen neuvoo, että kylien kannattaisi ottaa yhteinen nuohooja, joka kävisi sitten kaikki talot jaetuilla kilometrikorvauksilla. Muuten voi käydä niin, että tilaa sopuhintaisen nuohoojan jostain Iitin Kuuksosta, ja maksaa itsensä kipeäksi matkakorvauksia!
Tuskin näitä asioita ihan kaikki tulevat edes ajatelleeksi, ja moni saattaa jättää nuohoukset kokonaan tilaamatta .Ja sehän on varsinainen vaaran paikka. Varsinkin, kun palotarkastuksetkin pitää kohta tehdä itse – kuinkahan kaikki mökin mummot ja papat sitten vinteilleen kiipeilevät muurien halkeamia tutkailemaan, kun ei kunnolla sängystäkään ylös pääse!
Joka kerta olen pelännyt ja jännittänyt, ettei nuohooja vaan katolta putoa. Kysyttäessä, onko mitään sattunut, vastaa Kyllikki, että kerran on ollut jännät paikat, kun jäi saappaan varresta harjapeltiin roikkumaan pää alaspäin, mutta onneksi ei sen pahempaa.

Ennen joulua alkavat sitten hyvin ansaitut eläkepäivät, ehkäpä sitten tulee vaikka lenkkeiltyä. Nuohous perheessä loppuu kokonaan, mutta vävy sentään jatkaa Lemillä piirinuohoojana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *