Pihalaulut laulettiin tuvassa

Teksti ja kuva: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Tämän kesän säät ovat todella olleet oikulliset!

Kun on hellettä, on todella läkähdyttävää, kun sataa, niin tulee kaatamalla. Kun ukkostaa, niin korvat ei kestä ja sähköt menee, ja kun tuulee, tuntuu, ettei pystyssä pysy. No, nyt sattui kohdalle se sade, kun piti levittäytyä Mäntyperän luontopisteen pihamaalle.
Eihän se onnistunut, me rohkeat sokerisäkit emme jääneet sulamaan sateessa vaan ahtauduimme vajaan kolmenkymmenen laulunlyömän voimin tupaseen.

Säestävä Eino Aapro sitten oikein taputti laulajille, ja totesi, että pienessä tilassa laulu kuuluu varsin oivallisesti – varsinkin kun joka nurkan takaa näkyi löytyvän aina enemmän laulajia. Ja kun kahvin aika oli, porukalla naurettiin, kun piti syödä” vanhaa vehnästä”.

Talon emäntä näet selitteli, että kun oli luvattu ukkosta, ei tohtinut jättää leipomista tähän aamuun, vaan leipoi jo eilen. Siinäpä sitä tuli muisteltua vanhoja aikoja ja todella vanhaa pullaakin, sitä mikä lopulta sitten korpuiksi kuivattiin, ja hyvää oli.
Ensi kesänä päätettiin nsitten kokoontua laulamaan näille pihamaille ”hyvän sään aikana”, toivon mukaan.

Seuraavat eläkeläisten laulajaiset tänä kesänä ovat Laksiaisissa 5.8. klo 13.00

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *