Teksti: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Savitaipaleella kirkonpenkit täyttyivät ihmisistä, jotka halusivat päättää joulunsa lauluyhtye Virtuoson ”Yö enkelten”-joulukonsertin myötä.
Tällainen amatööritoimittaja saa harmitella monet kerrat, että taskuun sopiva kameransa ei ole mukana , kun tarvitsisi, ja niinpä taas saa tyytyä ohjelmalehtisen kuvaan .
Ja kuinka hyvä mahdollisuus olisikaan ollut saada upeita kuvia, kun konsertin jälkeen laulajat tulivat jakamaan nimmareitaan levynmyyntipöydän ääreen! Joululevyt toki olivat loppuneet, muutamia kahden kappaleen levyjä ”Äidille” onneksi oli vielä saatavilla.
Herrat ovat laulaneet yhdessä vuodesta 2005, onpa heiltä ilmestynyt kolme levyäkin, joista ensimmäisestä he saivat niin kultaa kuin platinaakin.
Ihmetellä sopii, miten ja milloin he harjoittelevat, kun tenorit Juhana Suninen asuu Vantaalla (hänet on kiinnitetty Suomen Kansallisoopperan kuoron 1. tenoriksi) ja Roope Pelo Salossa.Hän on siellä Halikon musiikkiyhdistyksen toiminnanjohtaja ja opettaa laulua.
Baritoneista Topi Lehtomäki on tamperelainen luokanopettaja, joka tunnetaan myös musikaaleista ja teatterista. Toinen baritoni Riku Pelo asuu Kotkassa ja on vapaa oopperalaulaja, viimeisimpiä rooleja esim.Händelin Julius Caesar-oopperassa Akillaksen rooli.
Kun konsertin säestäjä pianotaiteilija-säveltäjä Kimmo Ruotsala asuu Vantaalla ja on siellä musiikkiopiston säestyksen ja pianonsoiton lehtorina, niin mielenkiintoista olisi todella tietää, kuinka Virtuoson harjoitukset oikein järjestetään!
Joulukonsertti koostui kuudestatoista laulusta. Ensimmäisinä kuultiin kaksi tuttua joululaulua,” Kuului laulu enkelten” ja ”Valkea joulu”. Sen jälkeen laulajat pääsivät sooloilemaan, Riku Pelo halusi laulaa” En etsi valtaa loistoa”, Roope Pelon koti-ikävästä kertoi ”Sylvian joululaulu”,aina liikuttavan” Varpunen jouluaamuna” lauloi Topi Lehtomäki ja Juhana Suninen toivotti ”Rauhaa vain rauhaa”. Hänen sävellystaidoistaan saatiin mainio näyte konsertin nimikappaleella ”Yö enkelten”.
Tässä vaiheessa olin hiukan pettynyt, kun luulin kuulevani sen vanhan tutun ”Ave Marian”, mutta seuraava kappale osoittautuikin R.Pelon säveltämäksi. Enpä ole pettynyt enää! Tämä ”Ave Maria” olisi ollut syy joululevyn, sen loppuunmyydyn ostoon! Aivan upea kappale, ja aivan upeasti esitetty sekin.
Vielä kuultiin elokuvasta Kauriinmetsästäjä ”Lumen neito” hiukan erilaisena sovituksena. Soolojen vuoron aloitti Roope Pelo ”Jo joutuu ilta”-kappaleella, minulle hiukan oudompi Sibeliuksen -Topeliuksen laulu. Eikä joulukonsertti olisi mitään ilman ”Taas kaikki kauniit muistot”-kappaletta, jonka Riku Pelo esitti juuri tarvittavalla hartaudella ja vakavuudella. Topi Lehtomäen laulama kaunis ”Sydämeeni joulun teen” päätti sooloilut.
Kuultiin vielä yksi ”Joululaulu”, ja ihana tuttu ”Avaruus”, se lumiukkolaulu, sekä ”Oi Jouluyö”, joka kaikui mahtavana ja taidokkaasti esitettynä kirkon holveissa.Tottapa tällaisen konsertin jälkeen haluttiin kuulla lisää, ja miten ihanaa, miehet tulivat kirkon keskikäytävällä, asettuivat kasvokkain ja lauloivat niin kauniisti, niin kauniisti tutun ja ehkä parhaan joululaulun ”Jouluyö, juhlayö”.
Kuoro antoi kiitoksia niin kuulijoilleen kuin seurakunnallekin, kun saivat tulla, ja kertoivat meidän kaikkien kartuttaneen myös Europaeuksen koulun ( -luokkaa en muista,) luokkaretkikassaa ja samalla kiittivät paikallista ystäväperhettään Eija ja Timo Karinetta. Me taas saamme kiittää armeijan polkupyörämarsseja, jonka myötä Savitaipale ja Karineet aikanaan ovat tutuiksi tulleet.
Kiitos kirjoituksesta!
Eija