On kesä mennyt, tunne lämpöä en nyt…

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta

Mäntyperän lyhyt, märkä ja kylmä kesä on vaihtunut jo aamuisiin ”ensilumiin”, jotka päivän mittaan vielä ovat vesiksi muuttuneet.

SSCN8241

Mäntyperän eukko on tupautunut, päivät kuluvat polttopuita kantaen, Harmi-kissaa hoitaen ja päiväkahvin kera  paperilehteä lukien.

Ja vaikka tuntui, että pesimäolosuhteet kesälinnuilla olivat todella heikot, niin lokakuun alussa aloitettu talviruokinta on tuonut pihaan kymmenittäin tiaisia. Niitäkin, jotka ovat ennestään tuttuja ja osaavat kerjätä taskusta pähkinöitä.

 

SSCN0088

Valtava hanhimuutto on ohi, nyt odotellaan joutsenia, jotka malttavat vielä odottaa poikastensa vahvistumista.
Mutta onhan kylällä muutakin jännitystä! Vettä virtaa Virmajoessa laitoja myöten, luukkuja padolla on availtu, mutta silti virtaus järveltä päin on kuin keväistä. Padon alapuolella tulvii.
Vaikka pakkastakin on jo ollut, koskikaraa ei vielä ole näkynyt.

Mutta suurin jännitys eukolla on tuon kylän pikitien seuraamisessa. Isot koneet tekivät kesällä kovasti töitä padolla. Padon kupeeseen kun tuppasi aina tulemaan veden syömiä reikiä ja kuoppia, niin korjaustoimenpide  piti miettiä kunnolla. Iso musta pikikasa jökötti jonkin aikaa odottelemassa varsinaista h-hetkeä. Tässäpä pari kuvaa kesäisistä töistä.

SSCN5644
SSCN5645
Ja tuloksena meillä on nyt noin viiden metrin pikitie siinä padon kupeessa, saataneenko katuvalo vielä sivistyksestä kertomaan! Työ on ainakin hyvin tehty, toivottavasti voittaa veden voiman tämä tiukka musta tien pätkä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *