Hyvää jatkoa alkaneelle vuodelle Mäntyperältä!

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta

Hyvin on hiljaista kylätiellä, kulkijoita ei juuri näy, ja enimmäkseen kotisilla pysyy Mäntyperän eukkokin. Ja mikäpä täällä on pysyessä. Ympärillä huokailee luminen metsä,

postireissulla voi ihailla harmaan hyviä värejä patosillalla,

ja tarkastella miten saukko poikasensa kanssa on kiertänyt Niskalampea somin loikin.

Pienokainen on varmaan koronakeväänä syntynyt, ja pysyy emon mukana vielä toisen talven. Koskikara löytää ruokaa koskelta ja joen varrelta, sillä vettä on nyt paljon, joten joki sulkee kulkuaan vain paikoitellen. Myllyn kupeeseen jäät ovat kasvattaneet mahtavia kupuloita, joille pehmeä lumi leijuu kauluksiksi.

Hiukan ihmetyttää mikä on vienyt talvehtivat sorsalinnut, joita ennen näissä maisemissa viihtyi, nyt ei juuri kesälläkään näkynyt, paitsi syksyllä,kun rannoilla kesytetyt pullasorsat tulivat katsomaan olisiko hiljenneiltä rannoilta tulijalle postireissulaisella tarjota einettä. Ei ollut, mutta surullista oli, kun liikaa kesyyntyneet kerjäläiset tuppasivat jalan alle – helppoa saalista mille hyvänsä!

Talvi on ollut pimeä. Kummallinen passiivisuus on vallannut eukonkin mielen, tuntuu, ettei saa edes soittaneeksi ystäville, kun ei voi kuitenkaan lähteä kahville turisemaan.

Ulkona on ollut ihmeen hyvä olla, kun ei ole kiirettä minnekään. Ihan rauhassa saattoi kuvitella jonakin päivänä tekevänsä jotain tärkeitä hommia, siis jonakin päivänä,mutta ei nyt vielä, ehtiihän sitä. Ja yht’äkkiä sitten tulikin pakkaset, aurinkoiset aamut, lumituiskut, ja eukolle riittää normihommia tuvan lämmityksessä, puidenkannossa ja lumen kolaamisessa. Ihan viime hetkellä huomasin, että kasvihuoneen katolla on ihan liikaa lunta!

Silti, kun ensimmäisenä aamuna pimeän talven jälkeen taivas aukoi kanttaan, eukolla ei ollut kiire minnekään. Siellä seisoi keskellä lumista aukkoa, ja napsi kuvia, kun aurinko kiipesi juuri ja juuri metsäreunan yläpuolelle, liikkui ihan silmissä! Tässäpä koko kuvasarja aamukirkosta aukolla!

Vielä kotipihaankin aurinko hetkeksi seurasi. Hienoja enteitä koko kevätpuolen talveksi!

Vastaa