Monet lemiläislähtöiset miehet ja naiset ovat menestyneet isossa maailmassa ja nousseet kansakunnan kaapin päälle, kirjoittaa Aapo Pekari. Artikkelin kuvat Taikalyhty.
merkki vakiintuneesta paikasta kansakunnan kaapin päällä.
Kutsu itsenäisyyspäivän juhliin presidentin linnaan oli samallavakiintunut paikka kansakunnan kaapin päällä. Tärkeimpiä edellytyksiä kuitenkin ovat lahjakkuus ja tarmokkuus. Kaikkia näitä löytyy Lemiltäkin.
Muukan kylän Aittapellon talon poika Elias lähti Viipuriin kouluun, kun Lemillä ei vielä koulua ollut. Taiteellisesti lahjakas poika pääsi Taideyhdistyksen kouluun Helsinkiin: Elias jatkoi opintojaan Dusseldorfin ja Pariisin Taideakatemioissa.
Elias Muukasta tuli tunnustettu taidemaalari, jonka töitä on mm. Ateneumissa.
Kaikki kesät Elias Muukka vietti Lemillä, aluksi Aittapellon kotitalossaan, ja rakensi vuonna 1890 ensimmäisen huvilan Lahnajärven rannalle, Kesäniemeen, toisen 1902 Hovinrinteelle ja viimeisen Hovin rannalle, Ryöppäälle.
Professorin arvon Elias Muukka sai vuonna 1926.
Koko uransa aikana Muukka maalasi Lemin näkymiä lankomiehen Majanderin pappilan pelloista Lahnajärven maisemiin. Hän antoi yksityisopetusta kirkonkylän Suonion Eino-pojalle. Eino Suonio hyödynsi Muukan oppia valokuvauksessaan.
Viime talvet Elias vietti Lallukan taiteilijakodissa Helsingissä, missä hän kuoli 2.10.1936. Professori Elias Muukka haudattiin Lemille.
Suomalaisenkylän Pekartalon poika Elias Pekari lähti Pietariin konemestariksi ja avioitui siellä Wilhelmina Kukon kanssa. Heidän esikoistyttärensä Ida Pekari lähti Pietarin suomalaisen alkeiskoulun jälkeen Viipurin tyttölyseoon.
Oltuaan opettajana ja kirjastonhoitajana Ida Pekari perusti 1930 klassisen Oma Koti-lehden ja oli sen päätoimittaja, kunnes Oma Koti ja Kotiliesi yhdistyivät Kotiliedeksi.
Vuonna 1936 Ida Pekari aloitti klassisen naistenlehden, Hopeapeilin, ja toimi sen päätoimittajana 1950-luvulle, eläkkeelle asti.
Ida Pekari käänsi venäjänkielistä kirjallissuutta mm Dostojevskia, sekä käänsi (mm. Prinsessojen keittokirja) ja kirjoitti keittokirjoja.
Lemille hän rakennutti kesähuvilan Veitturin rannan Kiviapajaan. Ida Pekari kuoli 1986 ja on haudattu Lemin kirkkomaahan.
Sorvarilan kylän Okon talon poika Antti Okko lähti vuonna 1933 Helsinkiin. Hänellä oli toisessa taskussa kansakoulun todistua ja toisess 50 markkaa rahaa. Antti Okko värväytyi Suomen sukellusvenelaivueesee ja palveli sukellusveneissä sodan loppuun 1944 saakka.
Sodan päätyttyä Antti asui serkkunsa Ida Pekarin ”kortteerissa” Vironkadulla Helsingissä ja suoritti yksityisesti ylioppilastutkinnon. Varatuomari Antti Okosta tuli vuonna 1960.
Presidentti Urho Kekkonen nimitti tuomari Okon 1970 luvulla apulaisoikeuskansleriksi. Eläkkeelle Antti Okko jäi korkeasta virastaan 1981.
Lemillä sanotaan, että ”Okon miehillä pysyy kynä kädessä” Antti Okon is Antti Okko vanhempi oli kunnan esimies, veli ja veljenpoika olivat pankinjohtajia sekä toinen veljenpoka Paavo Okko jatkaa setänsä akateemista perintöä. Paavo Okko on väitellyt tohtori ja professori emeritus.
.
Suomalaisenkylän Pellonpään talon poika Paavo Johannes Suomalainen oli 1940-luvulla mäenlaskun voittamaton mestari Lemillä. Paavo Johannes opiskeli Helsingin Yliopiston voimistelulaitoksella ja saavutti mäkihypyn akateemisen maailmanmestaruuden.
Mestari meni 1960 vastaperustettuun Tesvisioon uutistoimittajaksi. Paavo Johanneksesta tuli Suomen ensimmäinen uutisankkuri Jussi Suomalainen.
Jussin ura jatkui edelleen Suomen Television ja Yle TV 1 :n uutisankkurina. Koko kansan tutuksi tuli Jussin myhäilevä, persoonallinen ankkuri 1960-luvulta aina 1980-luvun loppuun.
Minulle Jussi tuli tutuksi reiluna työkaverina TV-aikoinani.
Eläkevuosiksi Jussi Suomalainen palasi Pellonpäähän. Vuodesta 2001 Jussikin lepää Lemin kirkkomaassa.
Aapo Pekari 5.3.2021
Kuvat Taikalyhty
Arvokasta tietoa.