Markkinameininkiä joulutoreilla

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta

Maisemat olivat mukavasti lunta tulvillaan niin Savitaipaleen kuin Mäntyharjun Vanosenkin jouluavauksessa, ja niinpä kyläkynnittain oli jouluhumua katsomaan lähdetty ja herkkuja maistelemaan, lahjoja ostelemaan ja tuttuja tapaamaan.

Savitaipaleella sai pitkään haudutettua maaseutuväen tarjoamaa ohrapuuroa ison voisilmän kanssa, ja Vanosen majalla joulupuuro tarjottiin rusinasopan kera.

Tässä toisessa kuvassa maistellaan mainiota glögiä Savitaipaleella.

Ja olihan tarjolla myös lohisoppaa, muikkuja, koululaisten monenlaisia herkkuja, arpoja – ja tietenkin karkkia!

Kuusenkoristelu ei tänä vuonna kovasti tainnut koululaisia kiinnostaa, vain muutamassa pikkukuusessa koristeet vielä seuraavana päivänä toria kaunistivat. Joku onnistui ostamaan vaaleanpunaiset huopikkaat avantouintihetkiensä iloksi, joku etsi kuumeisesti sinappia. Koululaisten pöydistä leivonnaiset tekivät hyvin kauppansa.

Neuloosi on tänä vuonna iskenyt moneen ihmiseen, ja niinpä Savitaipaleen torilla saatiin ihailla pikkuruisen koiran ihanaa pukua.

Seuraavaksi on varmaan neulottava pienet sukkaset, kun varpaita söpöläisellä näytti palelevan. Joulukyytiä torilla sai joko aasin rattaissa tai pikkuponilla ratsastaen, innokkaita pieniä alkoi eläinten ympärille kertyäkin.

Pukki poroineen taisi olla muilla toreilla juuri Mäntyperän eukon käynnin aikaan, mutta kaikille tuttu Osku-koira toki isäntäänsä markkinoilla kojulta toiselle ohjasteli.

Yhtä iloisissa merkeissä eläimet eivät Vanosessa näyttäytyneet, jo menomatkalla villkuvalot varoittuvat meitä… tienposkessa metsämiehet olivat odottamassa kyytiä ojassa makaavalle hirvelle. Se oli aikaisemmin ottanut yhteen auton kanssa, ja metsästäjät olivat joutuneet lopettamaan loukkaantuneen… eikä aikaakaan, kun majalla nähtiin nylkynäytös, höyryävä onnettomuuden uhri tässä kinnerissä.

Savitaipaleen torilla oli huikean ihania tavaroita tarjolla, kiersin kaukaa suuren teltan, jonka puutöihin pienehkö budjettini ei tällä(kään) kertaa riittäisi,. Katoksen alla oli oikein tavaratalollinen kaikkea, mitä puusta voi tehdä. Karkkiteltan kanssa tein myös laajan kaaren, mutta vieläkin harmittaa, että vitkuttelin turhaan ihailemassa näitä piparkakkutaloja ja havuseppeleitä, ihan itse tehtyjä!

Minua ihastuttivat nämä havutyöt, monenlaisita tarpeista taiten tehdyt, ja ne minitalot  – voi, miksi pihistelin ja pidin kukkaron nyörit tiukalla! Otin pikkusen opiksi, ja hölläsin hiukan Vanosessa, jossa kassiin tupsahti Hinkkurin mainiota ylämaankarjan paistilihaa ja nakkeja, olikohan sillä vaikutusta,kun lopulta ihan oikea joulupukki seurasi tilannetta.

Pukki tarjosi karkin, ja laulusta (lyhyestä tosin) vielä toisen… Sisällä oli niin paljon ostettavaa, kauniita tavaroita säilykkeitä ja leivonnaisia, ihania kynttilöitä, joista mukaamme tarttui ruusukynttilä kummallekin. Kun sen alle laittaa astiaan väriä vaihtavan ledin, näyttää se tosi ihanalta!

Äitejä ja tyttäriä ihan täältä omiltakin kulmilta istui omien myyntipöytien takana, hauska oli haastella pitkästä aikaa, ja tästä Hämäläisen kylän hevosnaisten pöydästä mukaani tarttui kaunis virkattu valkoinen pallo….ihanat markkinameiningit!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.