Kymmenen kirjavaa vuotta
2.10.2019Lemin Kirjava sai kuvapostia Savitaipaleelta. Se kertoo, että Lemin kirjava voi hyvin.
Lemin Kirjava sai kuvapostia Savitaipaleelta. Se kertoo, että Lemin kirjava voi hyvin.
Lemin kirjava kukkii jo Turun Kuralanmäellä. Lemin Kirjava kävi sen sunnuntaina varmistamassa.
Teksti: Kaija Lankia, kuvat: Kari Haiko
Lemin Urolassa perunaa viljelevä Kari Haiko löysi isoksi harmikseen perunapellostaan koloradonkuoriaisia tänäkin kesänä. Hän kehottaa muita perunankasvattajia tutkailemaan viljelmiään havaitakseen toukat ajoissa.
Ei eukkomammalla tosin omaa maata ole, tai se vähä mitä on, ei kasvata mustikkaa. Mutta Lemin metsissä mustikat kypsyvät hyvää vauhtia.
Meillä on Lemin Kirjavat ja kaikki muutkin perunalaadut talvisäilössä kerrostalomme kylmäkellarissa. Joka on tosi hyvä kylmäkellari, joita ei
nykyisiin kerrostaloihin edes rakenneta. Talomme on rakennettu 1964.
Kaikki muut perunalaadut ovat säilyneet oikein hyvin vioittumatta. Mutta Lemin kirjavassa on havaittavissa kuvan mukaisesti pilalle menneitä
yksilöitä. Samassa laatikossa olevat toiset kirjavat ovat aivan priimassa kunnossa.
Vanhan tavan mukaan Lemillä syksyn satoa on juhlittu syömällä lokakuussa perunaa – voin kanssa ja sormin. Tähän on kuulunut myös perunapaistikkaat uunin
arinalla. Näitä ja muita perinneherkkuja perunasta on tarjolla sunnuntaina 23.10 klo 16.00 Lemin Kotiseutumuseolla, Vainikkalantie 6.
Huttulan suunnalla kesiään viettävä Markku Hämäläinen puolisoineen oli viime syksynä onnekas pariskunta. Molemmat voittivat maalaismarkkinoilla järjestetyssä arvonnassa pussukallisen Lemin kirjavan siemeniä. Tänä kesänä ne tuottivat satoa, ja hyvän sadon tekivätkin.
Lemin kirjavan perunan tämän syksyn sato oli lukuisa mutta pienen puoleinen. Ensi kesän varalle on kuitenkin saatu runsaasti siemenperunaa, jota on jaettu ympäri pitäjää ja vähän kauemmaskin. Pitkiä matkoja teki aikoinaan myös se kuuluisampi lemiläispottu, Lemin punanen. (jatkuu)
Eukkomamman vaatimattomiin huvituksiin kuuluu nykyisin tarkkailla Lemin Kirjavan levinneisyyttä – siis nimenomaan tämän verkkolehden, ei perunan. Internet kun on siinä suhteessa erilainen maailma printtimediaan verrattuna, että viestiensä perillemenoa voi jäljittää aika pitkälle, ainakin sitä, missä päin maata ja maailmaa sivut koneille avataan. Siitä tietenkään varmuutta ole, saako satunnainen surfailija niistä mitään irti. (jatkuu)