Pikalähtöjen ongelmia – Mämtyperän eukon retkimuistoja, osa 2
11.10.2026Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Illalla jo eukko luki mökkikirjaa, ja totes, jot täs vitoses on oltu viimeks syyskuus -23, mahottoma hyvi nukutti nytkii. Verepaineet on laskenneet jo tuonne 166/73, ja se on eukol iha huippuluokkaa!
Aamiaisel vaa harmittel, ettei tult otettuu marjoi ja mehui mukkaa, nyt on pelkkää puuroo ja sillee, kaik on haettava Jouni kaupast! Vaatteetkii on mukan melkee vaa ne mitkä on pääl! Eikä oo Kaverilkaa juur paremmi, ko koko aja aateltii vaa, et rolla pittää mahtuu mukkaa…
Ja hyvä on et tul otettuu, kaupas ol sii isot kärryt, ettei niit jaksa kunnol tyhjinkää työntää, ja ko aateltii lomal olloo, ni käytii jopa kaljahyllyl, kilometri mittasel kattomas mitä ihmeit se Jouni nyt kauppais turisteil. Aika outoi olkii, ja myö otettii mont tölkkii erilaisiii omituise nimisii saunajuomii 8-5%, ja sitä hyvä väristä harmaata lonkkua. Saunas sit huomattii näit tölkkilöit tutkiissa jot opittii taas jottai uutta! Lonkkua on myös nolla rosentil!
Harmi hoijost haasteltii taas kottii päi, tapasa mukkaa katti piilottel hoitajalt, mut ruuat hävis kuistilt,kuulema. Mie oli hirvee ilone ko netti toimi nii hyvi, ja aatteli et kirjottele siul tuoreet kuulumiset ain sil välil ko Kaver käyp ajelemas, häl on tääl ain ”oma pyörä”, jonka satulakkii on valmiiks sääjetty hänel sopivaks, talo puolest.
Mut nyt ko hää läht ajammaa, ni takas tulkii 23,6 km:n reissult ensinnäkkii aika kylmissää, ko ei olt ees hanskoi mukan, ja naureskelle, ko vanha rengas ol pompottant joka kierroksel. Hää siin illa hämys joutu remonttimieheks, vaihtammaa kulunee renkaa tilal uuvve…
Ikinä en oo tääl nähnt pähkinänakkellii, mut tämmöne ihme nyt ol muitte muas. Toise päivä aamun pihas ol jänikse nuorukaine, siin se istu ja heiluttel korviaa auto takaluuku kohal iha ikkuna al. Kuivettunnee puu kyles ol ”lapitikka”, jota myöhemmi aateltii, et tais oikeest olla pohjatikka, tijaisii, järripeippoi isoi parvi, vihervarpune, ja punatulkku siin piha siemennii nokkiit, ja järrit parveiliit ja tuumiit etelämatkaa…
Käytii autol Kellokkaas kattomas hienot näyttelyt, siel ol sekä maalauksii että lankamaalauksii, kauempaa kattoi isot työt näytti tovella maalatuilt, mut iha villalankoil ne ol tehty. Mie nii haaveili Kesängi polkuloist, mut sinne miul ei rolla kans oo asjaa… tok ees takas tätäkii tunturirinnettä ajjaissa vaik vaa autol sai ihhailla mahottoma hienoo maaruskaa… poroi vaa ei jur olt, sillee ko enne, sielkii maisematiel yhten juhannuksen iha tien tukkiit meilt. Hirvee pitkält tuntu nyt matka Eeli-kaupal autollakkii, ja mie ko kerra oon kävelle siel käynt!
Nyt toisen päivän ”reipas kävely rollan kans” vei miut tok siihe Jouhi kaupal, ja huomasi mite hyvä se ol siel ostoksii tehes. Ol mahottoma kaunis päivä, mie räpsi kuvvii kameral, kultakoivuist ja tietekii siit Jouni porost, jonka ettee tupsahtikkii tutu näköne pyöräilijä, ei pompota rengaskaa ennää!
No yht’matkaa jatkettii mökil päi kunnes pyörä pyrki parempaa vauhtii, ja mie rollasi hiljaksee makkarasopa keitoo. Verepainemittar kerto sen laskennee jo 155/63…
Iltasel mie vähä enne saunaa katoi neti terveiset, ja aatteli, et aamul mie kirjota siul kaikist ihanist jutuist mitä oon tääl nähnt, nyt ol mäntävä saunaa ja maate…
Jatkuu